15.5.2018

Miten Green Care näkyy Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa



Green Caren toimintamalleja -seminaari Seinäjoella 8.5.2018  

Teksti ja kuvat Maarit Aho
Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hankkeen järjestämässä seminaarissa kuultiin mielenkiintoisia esimerkkejä pohjoismaisista luonto-, puutarha-, maatila- ja eläinavusteisista toimintamalleista. Lisäksi päivän aloituspuheenvuorossa evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala Turun yliopistosta kertoi lähes 90 seminaarivieraalle, mitä Green Care on evoluutiopsykologisesta näkökulmasta. Olisiko päivän aikana kuulluista pohjoismaisista esimerkeistä mallia myös Suomen Green Care -palvelutarjontaan?

Green Care ja evoluutiopsykologia

Rantala aloitti kertomalla rajanneensa teeman erityisesti masennuksen käsittelyyn, kertoen, että koska masennusta on olemassa useampaa eri tyyppiä, myös hoitokeinojen tulisi olla erilaisia. Rantala toi esille ihmisryhmiä, joille masennuksen on todettu olevan harvinaista, ja että mitä länsimaalaisemmat elämäntavat, sitä yleisempää masennus on. Kaikille vähän masennusta esiintyvissä ihmisryhmissä yksi yhteinen tekijä on vahva yhteys luontoon. Esimerkeissään Rantala mainitsee mm. Kaluli-kansan, Tansanian Hadzoit, Toraja-kansan sekä Amerikassa asuvat amishit.

Miksi länsimainen elämäntapa ruokkii sitten mm. masennusta? Rantalan mukaan ihmisen mieli ja keho ei ole muuttunut yhtä nopeasti ympäristömuutosten perässä, ja että monet nykyiset terveysongelmat liittyvät kehon matala-aktiiviseen tulehdukseen. Rantala nostaakin esille kysymyksen, että kliininen masennus voikin olla enemmänkin oire kuin itse sairaus? Rantala toivoisikin, että masennuksen hoidossa keskityttäisiin oireiden hoitamisen sijaan masennuksen laukaisseiden syiden vähentämiseen. 

Miten sitten välttää matala-aktiivista tulehdusta ja masennusta? Rantala toi esille mm. stressin ja alkoholin käytön vähentämisen, ruokavalion, D-vitamiinin ja liikunnan merkityksen sekä yhteisöllisyyden ja luontokontaktien lisäämisen. Rantala mainitsee mm. tutkimuksia, joissa luonnon on todettu laskevan stressiä ja nopeuttavan mm. leikkauksista parantumista. Rantalan aloitus toikin hyvin esille luonnon merkityksen ihmisen terveyden kannalta. Tätä ajatusta voisimme hyödyntää enemmän myös sosiaali- ja terveyspalveluiden uutta rakennetta kehitettäessä. Myös seminaarin toisessa esityksessä nousivat vahvasti esille luontoavusteisten kuntoutusmallien hyödyt.

Gröna rehab -mallia Ruotsista

Päivän toisessa puheenvuorossa ympäristöpsykologi Eva Sahlin Institutet för stressmedicin ISM:stä kertoi Ruotsin luontoavusteisista interventioista erityisesti kuntoutuksen ja stressin hoitamisen näkökulmasta. Ruotsissa tapahtuva luontoavusteinen kuntoutus pohjautuu luonnon hyvinvointivaikutuksia esille nostaneisiin tutkimustuloksiin sekä tarpeeseen löytää uusia toimivia hoitomuotoja. Sahlin toi esille 32 Ruotsissa dokumentoitua luontolähtöistä kuntoutusmallia, joista noin 2/3 liittyy stressin, ahdistuneisuuden ja masennuksen hoitamiseen luonto- ja/tai puutarhaympäristössä.

Sahlin mainitsee erityisesti Ruotissa toimivan Gröna rehab -ohjelman, jossa hyödynnetään monitieteellistä osaamista ja terapeuttisia keinoja puutarha- tai luontoympäristöissä. Gröna rehab -malli sisältää organisoijan, kuntoutusohjelman, stressinhallintakurssin ja tietopaketin luontolähtöisistä kuntoutusmenetelmistä. Kuntoutusohjelma on suunnattu työntekijöille, joiden aiemmat hoidot eivät ole olleet riittäviä, ja josta syystä mm. sairasloma on myös pitkittynyt. Stressinhallintakurssi on taas suunnattu lisääntyneistä stressin oireista kärsiville työntekijöille.

Kuntoutusta tarjoavassa ryhmässä on mukana biologeja, puutarhureita sekä fysio- psyko- ja toimintaterapeutteja. Aktiviteeteista 1/3 on ohjattua terapiaan liittyvää toimintaa loput luontoon ja yhteiseen yhdessäoloon liittyvää toimintaa. Sahlin korostaa Gröna rehab- mallin ohjattujen luontokävelyiden merkitystä, joiden avulla osallistuneet ovat pystyneet myös jälkikäteen hyödyntämään luonnon hyvinvointivaikutuksia ohjatun toiminnan päättymisen jälkeen.

Luontolähtöisten kuntoutus- ja stressinhallintamallien hyötyjä

Sahlin on ollut vahvasti mukana tutkimassa Ruotsin Gröna rehab-mallin toimivuutta ja merkitystä osallistuneiden kuntoutuksen kannalta. Osallistuneita on tutkittu sekä ennen, aikana että jälkeen kuntoutusjakson. Tulokset ovat hyviä. Loppuun palamisen, masennuksen, levottomuuden oireissa on todettu selkeää parantumista. Lisäksi yleinen hyvinvointi on lisääntynyt. Myös sairaslomat ja terveydenhoitopalveluiden käytön määrä väheni Gröna rehab:iin osallistuneiden keskuudessa. Huomionarvoista on myös se, että osallistuneiden aktiivisuustasossa huomattiin kasvua myös puoli vuotta luontokuntoutuksen jälkeen. 

Stressinhallintakurssien toimivuuden tuloksia tutkittaessa on myös huomattu hyviä tuloksia. Työkaluina luontoympäristön lisäksi ovat mm. mindfulnes ja työn tauottamisen merkityksen esille tuominen. Luontoympäristössä tapahtuvien stressinhallintakurssien onkin huomattu vähentävän loppuun palamisen oireita sekä muita stressiperäisiä oireita, vähentävän pitkiä sairaslomia sekä lisäävän työkykyä.

Green Care ja Care farming Tanskassa

Päivän kolmas esiintyjä Tanskan Green Caren kehittämisen eturivissä toimiva Carsten Örting Andersen kertoi Green Caren kehittymisestä Tanskassa. Tanskassa on jo pitkään hyödynnetty luontoavusteisuutta hoitotyössä mm. erilaisten puutarhatoimintojen kautta, mutta vasta viime vuonna maahan on perustettu alan kehittymistä edesauttava Green Care Netvaerk, jossa Andersen toimii puheenjohtajana. Andersenilla on myös yli 20 vuoden kokemus hoivamaatalouden parista.

Andersen kertoi, että Tanskassa on jo pitkään hyödynnetty maatila- ja puutarhaympäristöjä erityisryhmien koulutuksessa ja työmarkkinoille pääsyssä. Maassa on myös kunnallisia, yksityisiä ja alueellisia maatilatoimintaan kytkeytyneitä asumisyksiköitä ja työpajoja, esim. Sölager, Midgaarden, Kysten, Marjatta ja Grantoftegaard sekä hoivamaatilatoimintaan erikoistuneita yhteisöjä, esim. Hertha-Skanderborg ja Hjortshöj. Andersen kertoi, että tiloilla tapahtuva toiminta antaa osallistujilleen paitsi mielekkäitä ja konkreettisia tehtäviä, myös mahdollisuutta sosiaalisuuteen, rohkeuteen ja uusien taitojen oppiseen. Erityisen mielenkiintoista oli kuulla esimerkkejä, joissa asiakkaan arkielämä parantui merkittävästi maatiloilla ja eläinten parissa tapahtuvan toiminnan myötä, muun muassa erään asiakkaan taipumus epäsosiaaliseen ja väkivaltaiseen käytökseen väheni merkittävästi eläintenhoitokokemusten myötä.

Eläinavusteisuus kuntoutuksessa

Seminaariosuuden päätti norjalainen Öystein Johannessen, joka on toiminut pitkään paitsi koira-avusteisen toiminnan kehittäjänä Ruotsissa myös koiria ja muita eläimiä omassa fysioterapeutin työssään hyödyntävänä ammattilaisena. Eläinavusteisen toiminnan hyödyt Johannessen huomasi sattumalta oman koiransa kautta. Oivalluksesta innostuneena Johannessen on kouluttanut itselleen kaksi terapiakoiraa, joita hän käyttää aktiivisesti oman työnsä tukena. Johannessen kertoi, että koiran ollessa tilanteessa mukana kuntoutustilanteet olivat asiakkaille sekä mielekkäämpiä että tehokkaampia. 

Eläinten hyödyt hoito- ja kuntoutustyössä tulivat myös hyvin esille Johannessenin kuvaamien ja seminaarissa esitettyjen videoiden kautta. Esimerkkivideoilla Johannessenin bordercollie Othello rauhoittaa mm. ahdistuneen naisen olotilan olemalla vain läsnä ja silitettävänä. Kahdella muulla videolla Othello ’leikkii’ asiakkaiden kanssa, joista toisella videolla samalla harjoitetaan asiakkaan käden motorisia taitoja ja toisella kehon liike- ja tasapainoharjoitteita. Johannessenin esimerkit ovatkin innostavia. Suomessa tulisi ilman muuta olla myös vastaavanlaisia työpareja. Koulutetut terapiaeläimet tuovat jo pelkästään läsnäolollaan paljon iloa hoitolaitosten ja palvelutalojen joka päiväiseen arkeen sekä asiakkaille että henkilökunnalle.

Toimivatko mallit Suomessa?

Ilman muuta. Luonto-, puutarha-, maatila- ja eläinavusteisista toimintamalleista on olemassa jo paljon hyviä esimerkkejä niin Suomessa kuin ympäri maailman. Palveluilla on todettu saavutettavan myös tutkittuja positiivisia tuloksia. Parhaillaan Suomessa käynnissä olevassa maakuntauudistukseen liittyvässä sosiaali- ja terveyspalveluiden muutostyössä tulisikin huomioida myös Green Care -palveluiden saatavuus asiakkaiden kuntoutus- ja hoitosuunnitelmia tehdessä. Seminaarin esimerkit osoittivat, että Green Caren toimintamalleilla on suora yhteys myös asiakkaan elämänlaadun parantamiseen – mahdollisuus valita Green Careen pohjautuva palvelu tulisi ehdottomasti olla yksi vaihtoehto muiden palveluiden joukossa nyt ja jatkossa!


Kirjoitus on osa Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hanketta.

Lisätietoa puhujista: Puhujaesittely
Markus J. Rantala http://users.utu.fi/mjranta/
Eva Sahlin https://www.researchgate.net/profile/Eva_Sahlin2
Carsten Örting Andersen http://carstenoerting.dk/
Öystein Johannessen http://vardhundenothello.tumblr.com/
Ilkan kirjoitus Rantalan esityksestä: @GreenCareEP facebook
Green Care Finland ry:n uutinen Johannessenin esityksestä: http://gcfinland.fi/ajankohtaista/uutise/Keinoja-laakkeiden-kayton-vahentamiseen-koira-avusteisuuden-kautta-178.html
Päivien materiaalit: http://gcfinland.fi/kehittaminen/hankkeiden-omat-sivut/green-care-tunnetuksi-etela-pohjanmaalla---hanke/hankemateriaaleja/





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti