27.8.2018

Green Care -palvelun tuotteistamisesta



Asiakkaita LuontoHoivan ja LuontoVoiman palveluille?

Teksti ja kuvat Maarit Aho (kuvat voimavaratila Taikamäen vierailulta)

On sitten kyseessä mikä tahansa yritys, on aina haastavaa kehittää omaa palvelupakettia, ts. luoda palvelu A) jota itse haluaa tehdä B) joka kiinnostaa asiakkaita C) on liiketaloudellisesti kannattavaa. Yrityksen toiminnan kestävyyden kannalta ei riitä, että vain yksi tai kaksi edellä mainituista kohdista toteutuu.

Green Care -palveluja tuottamaan kiinnostuneilla on usein myös taustalla henkilökohtainen vahva arvostus luonto-, eläin-, puutarha- tai maatila-avusteista toimintatapaa kohtaan. Miten yhdistää oma luontoarvostus ja yritystoiminta? Miten luoda palvelu, josta saisi oman elannon, ja joka saavuttaisi myös asiakkaan tavoitteiksi suunniteltuja hyvinvointivaikutuksia? Green Care -yrittäjän kohdalla voi palvelun maksaja olla usein eri kuin palvelun asiakas. Tämä voidaan myös kokea haasteelliseksi mm. palvelujen markkinoinnin kannalta.


Markkinointikysymysten lisäksi erityisesti LuontoHoivaa suunnittelevia yrittäjiä mietityttää myös meneillään olevat sote-uudistustyö. Onko kenties tulossa oleva asiakassetelijärjestelmä avain helpottamaan esim. Green Care -yrittäjän ja palvelua käyttävän asiakkaan kohtauttamista? Etelä-Pohjanmaan sote-tiedottamisesta vastaavaa uusiep.fi -sivustolla oli 20.8.2018 uutinen, jossa kerrotaan, että asiakassetelin käyttöä aiotaan lähteä kokeilemaan Etelä-Pohjanmaalla mahdollisesti vuoden 2019 vaihteessa. Kokeilu koskee seuraavia sote-palveluita: kotihoitoa, kotisairaanhoitoa, kotipalvelua, asumispalveluja ja lääkinnällistä kuntoutusta. Vuoden 2021 alussa asiakassetelin piiriin tulevat myös mm. sosiaalinen kuntoutus, vammaisten henkilöiden työtoiminta.

Uutta yritystoimintaa Etelä-Pohjanmaalla

Uusi lehtimäkeläinen yritys voimavaratila Taikamäki on innostava esimerkki paitsi rohkeasta uskalluksesta myös loistavasta yrittäjän osaamisen ja taustakoulutuksen hyödyntämisestä suhteessa Green Care -palvelujen tuotteistamiseen. Yrittäjä Karoliina Takamäen ideat hyödyntää eläin- ja luontoavusteisuutta omassa kasvatusalan työssään ovat erittäin tervetullutta myös tänne Etelä-Pohjanmaalle.


Kävin itse hetki sitten tutustumassa paikkaan, yrittäjään ja palveluideoihin. Tilan pihapiirissä olevan kodan tulen lämmössä, kanojen ja kukkojen äännellessä taustalla, oli hieno kuulla, että Lehtimäelle on tulossa tällainen voimavaratila. Taikamäen kohdeasiakkaita ovat erityisesti erityistä tukea vaativat lapset, nuoret ja aikuiset. Lisää Karoliinan suunnitelmista voit lukea mm. täältä: https://yle.fi/uutiset/3-10360508  

Muutama vinkki Green Care -palvelua hioville

Vinkkinä vielä Green Care -palvelua suunnitteleville! Teemasta löytyy paljon tutkimuksia ym. koosteita. Tässä muutama uusi sekä yksi hieman vanhempi linkki lisätiedon lähteille:

  • Ylilauri, Martta. 2018. Luontoavusteiset hyvinvointipalvelut maaseudun kehittämisessä. Green Care –toiminnan edellytykset Vöyrillä ja Mustasaaressa https://www.univaasa.fi/fi/research/publications/martta_ylilauri.pdf (mukana mm. paikkaperustainen lähestymistapa Green Caren –palvelujen tuottamisen kannalta)
  • Hautamäki, L., Ramadan, F., Ranta, P., Haapala, E. & Suomela-Markkanen, T. 2018. Eläinavusteinen terapia. Katsaus tutkimuskirjallisuuteen ja toimintaan Suomessa. Kela. Työpapereita 140. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018070631430 (katsaus eläinavusteisuuteen Suomen näkökulmasta)
  • Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, J. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen aikauskirja DUODECIM 134(13):1397-1403. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2018/13/duo14421 (tutkimustietoa metsän terveyshyödyistä) 
  • Gentin, S., Chondromatidou, AM., Pitkänen, K., Dolling, A., Præstholm, S. & Pálsdóttir, AM. 2018. Defining nature-based integration –perspectives and practices from the Nordic countries. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 428. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/236244 (mukana ohjeistus, miten tuottaa luontoavusteisia palveluja)
  • Sempik, J., Hine, R. and Wilcox, D. eds. 2010. Green Care: A Conceptual Framework, A Report of the Working Group on the Health Benefits of Green Care, COST Action 866, Green Care in Agriculture, Loughborough: Centre for Child and Family Research, Loughborough University. http://www.agrarumweltpaedagogik.ac.at/cms/upload/bilder/green_care_a_conceptual_framework.pdf (hyvä kooste Green Caresta yleisesti)



Myös tästä kuvasta voi poimia ajatuksia oman toiminnan suunnittelun tueksi: 


Myös Green Care -yrittäjän tulee markkinoida

Pelkkä palvelumuotoilu ei kuitenkaan riitä asiakkaiden saamiseksi. Tuotetta pitää myös osata ja uskaltaa markkinoida. Lisäksi voi miettiä yhteismarkkinointia tai yhteisten palvelupakettien tarjoamismahdollisuutta muiden yrittäjien kanssa.

Yrittäjällä ei tänä päivänä ole myöskään varaa väheksyä verkkonäkyvyyttä. Kaikille ilmaisten perustyökalujen hyödyntäminen toiminnan mainostamisessa, kuten esimerkiksi Instagramin tavoitteellinen käyttö Facebookin ohella, on erittäin suotavaa. On myös hyvä muistaa, että nykymarkkinoinnissa usein hyvä kuva on enemmän kuin tuhat sanaa! 


Jatkuva some-päivittäminen voi joillekin tuntua raskaalta palalta, mutta väitän, että se kannattaa tänä päivänä. Väitän myös, että aloitteleva yrittäjä menettää paljon potentiaalisia asiakaskontakteja ilman omia verkkosivuja. Niin kuin kaikissa asioissa, olemalla avoin, rohkea ja aito, on hyvä lähtökohta tuoda omaa asiaa esille, myös Green Care -palveluissa.

Kirjoitus on osa Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hanketta.

2.7.2018

Luontosuhteen merkityksestä hyvinvointiin



Luontosuhde ja Green Care

Teksti ja kuvat Maarit Aho



Luonnon taas tarjotessa parastaan pikkuhiljaa kypsyvien satojen kautta, herää mieleeni kysymys luontosuhteen merkityksestä omassa hyvinvoinnissani. Green Caressa puhutaankin usein luontosuhteesta, mutta mitä se oikein tarkoittaa? Tarvitsemmeko yhteyttä luontoon, ja miksi? Entä millainen luontosuhteemme tulisi olla erityisesti hyvinvointimme näkökulmasta?

Green Caren taustalta löytyy jo runsaasti taustateorioita mm. Kaplanin & Kaplanin ART-teoriaa, Ulrichin stressistä elpymisen teoriaa sekä Kellertin ja Wilsonin Biophilia-hypoteesiä. Erityisesti jälkimmäisessä painotetaan, että ihminen on osa luontoa. Lisäksi tutkimus luonnon hyvinvointivaikutuksista ihmiselle on kasvussa. Kiinnostus todistaa luonnon hyvinvointivaikutuksia on tällä hetkellä suurta. Miksi me tarvitsemme tätä todistelua? Eivätkö omakohtaiset kokemukset ja oma kokemusasiantuntijuus enää riitä? 

Erityisesti Green Care –palvelua kehitettäessä suositellaan perehtymään ja esittämään mm. hyvinvointivaikutuksia juuri siinä palvelussa. Esimerkiksi tuomaan esille, miten keho ja mieli palautuu luonnossa oleskelussa, ja miten puutarhatyöt ja eläinten parissa toimiminen vaikuttaa meihin positiivisesti. Hyvinvointivaikutuksia onkin tutkittu ja osoitettu runsaasti mm. erilaisin artikkelein eri tiedejulkaisuissa, mutta mitä luonto merkitsee juuri sinulle, ja miksi se on hyväksi juuri minulle?

Mikä on sinun luontosuhteesi?

Jokaisen suhde luontoon on erilainen. Se voi olla sekä perittyä että opittua. Itse koen, että ihmisellä on taipumus suunnata mielenkiinto itseä palkitseviin kokemuksiin, jos se vain on mahdollista. Toiselle istuminen puistossa riittää elvyttäväksi luontokokemukseksi, kun taas toisen pitää päästä samoilemaan metsään saadakseen kiinni luonnon elvyttävistä ominaisuuksista. Mikä sitten synnyttää luontosuhdetta?

Minkä tahansa suhteen luomiseen tarvitaan aisteja. Syy, miksi luontosuhteetkin ovat erilaisia, voi johtua kyvystämme ja taipumuksestamme käyttää eri aisteja. Toiselle on tärkeää kuulo, toiselle taas näkö, toinen voi haluta kosketella kaikkea ja aistia maailmaa tuntoaistin kautta, toinen voi taas haluta haistella ja maistella kaikkea. Tämä antaa ulottuvuuksia myös Green Care –palveluille. Kyky ottaa huomioon asiakkaan yksilölliset tarpeet eri aistien kautta on mielestäni erittäin tärkeä osa Green Care –yrittäjyyttä. Asiakkaalle tulee myös muistaa antaa riittävästi aikaa aistikokemuksille. Liika hoppuilu voi haitata aistien työskentelyä.

Hyvinvointia luonnosta

Aistijälkien avulla saamme aikaan myös pysyviä muistijälkiä, joihin voimme palata sitten myöhemmin. Onko sinulla joku tietty tuoksu, joka palauttaa sinut välittömästi johonkin tiettyyn tilanteeseen tai muistoon esim. jostakin paikasta? Itselläni näitä on monia – erikoista tässä on se, että tuoksujen tuomat vahvat muistijäljet suhteessa luontoon ovat itselläni poikkeuksetta positiivisia. 

"Ota siis itsellesi aikaa ja hakeudu sinua kutsuvaan luontopaikkaan. Istahda toviksi. Hengitä syvään. Avaa aistisi vuorotellen auki, ja anna mielen avautua. Tutki ympäristöä rauhassa avoimin mielin. Mitä näet, kuulet, haistat, maistat ja tunnet? Keskity tähän hetkeen ja paikkaan. Hengitä syvään. Anna itsellesi aikaa vain olla."

Joskus pelkällä olemisella saavutetaan huomattavia hyvinvointivaikutuksia. Luonto tarjoaakin paljon tällaisia ilmaisia hyvinvointia tukevia paikkoja ja tilaisuuksia – käytä ne hyväksesi ja tutustu omaan luontosuhteeseesi ja anna luonnon tukea omaa hyvinvointiasi.


Kirjoitus on osa Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hanketta. Vinkkinä Green Care –palvelua tarjoaville/suunnitteleville. Työpajasarja Etelä-Pohjanmaalla syksyllä 2018. Ilmoittaudu mukaan!