Green Care -palvelun tuotteistamisesta

Asiakkaita LuontoHoivan ja LuontoVoiman palveluille?

Teksti ja kuvat Maarit Aho (kuvat voimavaratila Taikamäen vierailulta)

On sitten kyseessä mikä tahansa yritys, on aina haastavaa kehittää omaa palvelupakettia, ts. luoda palvelu A) jota itse haluaa tehdä B) joka kiinnostaa asiakkaita C) on liiketaloudellisesti kannattavaa. Yrityksen toiminnan kestävyyden kannalta ei riitä, että vain yksi tai kaksi edellä mainituista kohdista toteutuu.

Green Care -palveluja tuottamaan kiinnostuneilla on usein myös taustalla henkilökohtainen vahva arvostus luonto-, eläin-, puutarha- tai maatila-avusteista toimintatapaa kohtaan. Miten yhdistää oma luontoarvostus ja yritystoiminta? Miten luoda palvelu, josta saisi oman elannon, ja joka saavuttaisi myös asiakkaan tavoitteiksi suunniteltuja hyvinvointivaikutuksia? Green Care -yrittäjän kohdalla voi palvelun maksaja olla usein eri kuin palvelun asiakas. Tämä voidaan myös kokea haasteelliseksi mm. palvelujen markkinoinnin kannalta.

Markkinointikysymysten lisäksi erityisesti LuontoHoivaa suunnittelevia yrittäjiä mietityttää myös meneillään olevat sote-uudistustyö. Onko kenties tulossa oleva asiakassetelijärjestelmä avain helpottamaan esim. Green Care -yrittäjän ja palvelua käyttävän asiakkaan kohtauttamista? Etelä-Pohjanmaan sote-tiedottamisesta vastaavaa uusiep.fi -sivustolla oli 20.8.2018 uutinen, jossa kerrotaan, että asiakassetelin käyttöä aiotaan lähteä kokeilemaan Etelä-Pohjanmaalla mahdollisesti vuoden 2019 vaihteessa. Kokeilu koskee seuraavia sote-palveluita: kotihoitoa, kotisairaanhoitoa, kotipalvelua, asumispalveluja ja lääkinnällistä kuntoutusta. Vuoden 2021 alussa asiakassetelin piiriin tulevat myös mm. sosiaalinen kuntoutus sekä vammaisten henkilöiden työtoiminta.

Uutta yritystoimintaa Etelä-Pohjanmaalla

Uusi lehtimäkeläinen yritys voimavaratila Taikamäki on innostava esimerkki paitsi rohkeasta uskalluksesta myös loistavasta yrittäjän osaamisen ja taustakoulutuksen hyödyntämisestä suhteessa Green Care -palvelujen tuotteistamiseen. Yrittäjä Karoliina Takamäen ideat hyödyntää eläin- ja luontoavusteisuutta omassa kasvatusalan työssään ovat erittäin tervetullutta myös tänne Etelä-Pohjanmaalle.

Kävin itse hetki sitten tutustumassa paikkaan, yrittäjään ja palveluideoihin. Tilan pihapiirissä olevan kodan tulen lämmössä, kanojen ja kukkojen äännellessä taustalla, oli hieno kuulla, että Lehtimäelle on tulossa tällainen voimavaratila. Taikamäen kohdeasiakkaita ovat erityisesti erityistä tukea vaativat lapset, nuoret ja aikuiset. Lisää Karoliinan suunnitelmista voit lukea mm. täältä: https://yle.fi/uutiset/3-10360508  

Muutama vinkki Green Care -palvelua hioville

Vinkkinä vielä Green Care -palvelua suunnitteleville! Teemasta löytyy paljon tutkimuksia ym. koosteita. Tässä muutama uusi sekä yksi hieman vanhempi linkki lisätiedon lähteille:

• Ylilauri, Martta. 2018. Luontoavusteiset hyvinvointipalvelut maaseudun kehittämisessä. Green Care –toiminnan edellytykset Vöyrillä ja Mustasaaressa https://www.univaasa.fi/fi/research/publications/martta_ylilauri.pdf (mukana mm. paikkaperustainen lähestymistapa Green Caren –palvelujen tuottamisen kannalta)
• Hautamäki, L., Ramadan, F., Ranta, P., Haapala, E. & Suomela-Markkanen, T. 2018. Eläinavusteinen terapia. Katsaus tutkimuskirjallisuuteen ja toimintaan Suomessa. Kela. Työpapereita 140. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018070631430 (katsaus eläinavusteisuuteen Suomen näkökulmasta)
• Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, J. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen aikauskirja DUODECIM 134(13):1397-1403. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2018/13/duo14421 (tutkimustietoa metsän terveyshyödyistä) 
• Gentin, S., Chondromatidou, AM., Pitkänen, K., Dolling, A., Præstholm, S. & Pálsdóttir, AM. 2018. Defining nature-based integration –perspectives and practices from the Nordic countries. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 428. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/236244 (mukana ohjeistus, miten tuottaa luontoavusteisia palveluja)
• Sempik, J., Hine, R. and Wilcox, D. eds. 2010. Green Care: A Conceptual Framework, A Report of the Working Group on the Health Benefits of Green Care, COST Action 866, Green Care in Agriculture, Loughborough: Centre for Child and Family Research, Loughborough University. http://www.agrarumweltpaedagogik.ac.at/cms/upload/bilder/green_care_a_conceptual_framework.pdf (hyvä kooste Green Caresta yleisesti)

Myös tästä kuvasta voi poimia ajatuksia oman toiminnan suunnittelun tueksi: 

Myös Green Care -yrittäjän tulee markkinoida

Pelkkä palvelumuotoilu ei kuitenkaan riitä asiakkaiden saamiseksi. Tuotetta pitää myös osata ja uskaltaa markkinoida. Lisäksi voi miettiä yhteismarkkinointia tai yhteisten palvelupakettien tarjoamismahdollisuutta muiden yrittäjien kanssa.

Yrittäjällä ei tänä päivänä ole myöskään varaa väheksyä verkkonäkyvyyttä. Kaikille ilmaisten perustyökalujen hyödyntäminen toiminnan mainostamisessa, kuten esimerkiksi Instagramin tavoitteellinen käyttö Facebookin ohella, on erittäin suotavaa. On myös hyvä muistaa, että nykymarkkinoinnissa usein hyvä kuva on enemmän kuin tuhat sanaa! 

Jatkuva some-päivittäminen voi joillekin tuntua raskaalta palalta, mutta väitän, että se kannattaa tänä päivänä. Väitän myös, että aloitteleva yrittäjä menettää paljon potentiaalisia asiakaskontakteja ilman omia verkkosivuja. Niin kuin kaikissa asioissa, olemalla avoin, rohkea ja aito, on hyvä lähtökohta tuoda omaa asiaa esille, myös Green Care -palveluissa.

Kirjoitus on osa Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hanketta.

Miten Green Care näkyy Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa

Green Caren toimintamalleja -seminaari Seinäjoella 8.5.2018  

Teksti ja kuvat Maarit Aho

Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hankkeen järjestämässä seminaarissa kuultiin mielenkiintoisia esimerkkejä pohjoismaisista luonto-, puutarha-, maatila- ja eläinavusteisista toimintamalleista. Lisäksi päivän aloituspuheenvuorossa evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala Turun yliopistosta kertoi lähes 90 seminaarivieraalle, mitä Green Care on evoluutiopsykologisesta näkökulmasta. Olisiko päivän aikana kuulluista pohjoismaisista esimerkeistä mallia myös Suomen Green Care -palvelutarjontaan?

Green Care ja evoluutiopsykologia

Rantala aloitti kertomalla rajanneensa teeman erityisesti masennuksen käsittelyyn, kertoen, että koska masennusta on olemassa useampaa eri tyyppiä, myös hoitokeinojen tulisi olla erilaisia. Rantala toi esille ihmisryhmiä, joille masennuksen on todettu olevan harvinaista, ja että mitä länsimaalaisemmat elämäntavat, sitä yleisempää masennus on. Kaikille vähän masennusta esiintyvissä ihmisryhmissä yksi yhteinen tekijä on vahva yhteys luontoon. Esimerkeissään Rantala mainitsee mm. Kaluli-kansan, Tansanian Hadzoit, Toraja-kansan sekä Amerikassa asuvat amishit.

Miksi länsimainen elämäntapa ruokkii sitten mm. masennusta? Rantalan mukaan ihmisen mieli ja keho ei ole muuttunut yhtä nopeasti ympäristömuutosten perässä, ja että monet nykyiset terveysongelmat liittyvät kehon matala-aktiiviseen tulehdukseen. Rantala nostaakin esille kysymyksen, että kliininen masennus voikin olla enemmänkin oire kuin itse sairaus? Rantala toivoisikin, että masennuksen hoidossa keskityttäisiin oireiden hoitamisen sijaan masennuksen laukaisseiden syiden vähentämiseen. 

Miten sitten välttää matala-aktiivista tulehdusta ja masennusta? Rantala toi esille mm. stressin ja alkoholin käytön vähentämisen, ruokavalion, D-vitamiinin ja liikunnan merkityksen sekä yhteisöllisyyden ja luontokontaktien lisäämisen. Rantala mainitsee mm. tutkimuksia, joissa luonnon on todettu laskevan stressiä ja nopeuttavan mm. leikkauksista parantumista. Rantalan aloitus toikin hyvin esille luonnon merkityksen ihmisen terveyden kannalta. Tätä ajatusta voisimme hyödyntää enemmän myös sosiaali- ja terveyspalveluiden uutta rakennetta kehitettäessä. Myös seminaarin toisessa esityksessä nousivat vahvasti esille luontoavusteisten kuntoutusmallien hyödyt.

Gröna rehab -mallia Ruotsista

Päivän toisessa puheenvuorossa ympäristöpsykologi Eva Sahlin Institutet för stressmedicin ISM:stä kertoi Ruotsin luontoavusteisista interventioista erityisesti kuntoutuksen ja stressin hoitamisen näkökulmasta. Ruotsissa tapahtuva luontoavusteinen kuntoutus pohjautuu luonnon hyvinvointivaikutuksia esille nostaneisiin tutkimustuloksiin sekä tarpeeseen löytää uusia toimivia hoitomuotoja. Sahlin toi esille 32 Ruotsissa dokumentoitua luontolähtöistä kuntoutusmallia, joista noin 2/3 liittyy stressin, ahdistuneisuuden ja masennuksen hoitamiseen luonto- ja/tai puutarhaympäristössä.

Sahlin mainitsee erityisesti Ruotissa toimivan Gröna rehab -ohjelman, jossa hyödynnetään monitieteellistä osaamista ja terapeuttisia keinoja puutarha- tai luontoympäristöissä. Gröna rehab -malli sisältää organisoijan, kuntoutusohjelman, stressinhallintakurssin ja tietopaketin luontolähtöisistä kuntoutusmenetelmistä. Kuntoutusohjelma on suunnattu työntekijöille, joiden aiemmat hoidot eivät ole olleet riittäviä, ja josta syystä mm. sairasloma on myös pitkittynyt. Stressinhallintakurssi on taas suunnattu lisääntyneistä stressin oireista kärsiville työntekijöille.

Kuntoutusta tarjoavassa ryhmässä on mukana biologeja, puutarhureita sekä fysio- psyko- ja toimintaterapeutteja. Aktiviteeteista 1/3 on ohjattua terapiaan liittyvää toimintaa loput luontoon ja yhteiseen yhdessäoloon liittyvää toimintaa. Sahlin korostaa Gröna rehab- mallin ohjattujen luontokävelyiden merkitystä, joiden avulla osallistuneet ovat pystyneet myös jälkikäteen hyödyntämään luonnon hyvinvointivaikutuksia ohjatun toiminnan päättymisen jälkeen.

Luontolähtöisten kuntoutus- ja stressinhallintamallien hyötyjä

Sahlin on ollut vahvasti mukana tutkimassa Ruotsin Gröna rehab-mallin toimivuutta ja merkitystä osallistuneiden kuntoutuksen kannalta. Osallistuneita on tutkittu sekä ennen, aikana että jälkeen kuntoutusjakson. Tulokset ovat hyviä. Loppuun palamisen, masennuksen, levottomuuden oireissa on todettu selkeää parantumista. Lisäksi yleinen hyvinvointi on lisääntynyt. Myös sairaslomat ja terveydenhoitopalveluiden käytön määrä väheni Gröna rehab:iin osallistuneiden keskuudessa. Huomionarvoista on myös se, että osallistuneiden aktiivisuustasossa huomattiin kasvua myös puoli vuotta luontokuntoutuksen jälkeen. 

Stressinhallintakurssien toimivuuden tuloksia tutkittaessa on myös huomattu hyviä tuloksia. Työkaluina luontoympäristön lisäksi ovat mm. mindfulnes ja työn tauottamisen merkityksen esille tuominen. Luontoympäristössä tapahtuvien stressinhallintakurssien onkin huomattu vähentävän loppuun palamisen oireita sekä muita stressiperäisiä oireita, vähentävän pitkiä sairaslomia sekä lisäävän työkykyä.

Green Care ja Care farming Tanskassa

Päivän kolmas esiintyjä Tanskan Green Caren kehittämisen eturivissä toimiva Carsten Örting Andersen kertoi Green Caren kehittymisestä Tanskassa. Tanskassa on jo pitkään hyödynnetty luontoavusteisuutta hoitotyössä mm. erilaisten puutarhatoimintojen kautta, mutta vasta viime vuonna maahan on perustettu alan kehittymistä edesauttava Green Care Netvaerk, jossa Andersen toimii puheenjohtajana. Andersenilla on myös yli 20 vuoden kokemus hoivamaatalouden parista.

Andersen kertoi, että Tanskassa on jo pitkään hyödynnetty maatila- ja puutarhaympäristöjä erityisryhmien koulutuksessa ja työmarkkinoille pääsyssä. Maassa on myös kunnallisia, yksityisiä ja alueellisia maatilatoimintaan kytkeytyneitä asumisyksiköitä ja työpajoja, esim. Sölager, Midgaarden, Kysten, Marjatta ja Grantoftegaard sekä hoivamaatilatoimintaan erikoistuneita yhteisöjä, esim. Hertha-Skanderborg ja Hjortshöj. Andersen kertoi, että tiloilla tapahtuva toiminta antaa osallistujilleen paitsi mielekkäitä ja konkreettisia tehtäviä, myös mahdollisuutta sosiaalisuuteen, rohkeuteen ja uusien taitojen oppiseen. Erityisen mielenkiintoista oli kuulla esimerkkejä, joissa asiakkaan arkielämä parantui merkittävästi maatiloilla ja eläinten parissa tapahtuvan toiminnan myötä, muun muassa erään asiakkaan taipumus epäsosiaaliseen ja väkivaltaiseen käytökseen väheni merkittävästi eläintenhoitokokemusten myötä.

Eläinavusteisuus kuntoutuksessa

Seminaariosuuden päätti norjalainen Öystein Johannessen, joka on toiminut pitkään paitsi koira-avusteisen toiminnan kehittäjänä Ruotsissa myös koiria ja muita eläimiä omassa fysioterapeutin työssään hyödyntävänä ammattilaisena. Eläinavusteisen toiminnan hyödyt Johannessen huomasi sattumalta oman koiransa kautta. Oivalluksesta innostuneena Johannessen on kouluttanut itselleen kaksi terapiakoiraa, joita hän käyttää aktiivisesti oman työnsä tukena. Johannessen kertoi, että koiran ollessa tilanteessa mukana kuntoutustilanteet olivat asiakkaille sekä mielekkäämpiä että tehokkaampia. 

Eläinten hyödyt hoito- ja kuntoutustyössä tulivat myös hyvin esille Johannessenin kuvaamien ja seminaarissa esitettyjen videoiden kautta. Esimerkkivideoilla Johannessenin bordercollie Othello rauhoittaa mm. ahdistuneen naisen olotilan olemalla vain läsnä ja silitettävänä. Kahdella muulla videolla Othello ’leikkii’ asiakkaiden kanssa, joista toisella videolla samalla harjoitetaan asiakkaan käden motorisia taitoja ja toisella kehon liike- ja tasapainoharjoitteita. Johannessenin esimerkit ovatkin innostavia. Suomessa tulisi ilman muuta olla myös vastaavanlaisia työpareja. Koulutetut terapiaeläimet tuovat jo pelkästään läsnäolollaan paljon iloa hoitolaitosten ja palvelutalojen joka päiväiseen arkeen sekä asiakkaille että henkilökunnalle.

Toimivatko mallit Suomessa?

Ilman muuta. Luonto-, puutarha-, maatila- ja eläinavusteisista toimintamalleista on olemassa jo paljon hyviä esimerkkejä niin Suomessa kuin ympäri maailman. Palveluilla on todettu saavutettavan myös tutkittuja positiivisia tuloksia. Parhaillaan Suomessa käynnissä olevassa maakuntauudistukseen liittyvässä sosiaali- ja terveyspalveluiden muutostyössä tulisikin huomioida myös Green Care -palveluiden saatavuus asiakkaiden kuntoutus- ja hoitosuunnitelmia tehdessä. Seminaarin esimerkit osoittivat, että Green Caren toimintamalleilla on suora yhteys myös asiakkaan elämänlaadun parantamiseen – mahdollisuus valita Green Careen pohjautuva palvelu tulisi ehdottomasti olla yksi vaihtoehto muiden palveluiden joukossa nyt ja jatkossa!

Kirjoitus on osa Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hanketta.

Lisätietoa puhujista: Puhujaesittely

Markus J. Rantala http://users.utu.fi/mjranta/
Eva Sahlin https://www.researchgate.net/profile/Eva_Sahlin2
Carsten Örting Andersen http://carstenoerting.dk/
Öystein Johannessen http://vardhundenothello.tumblr.com/
Ilkan kirjoitus Rantalan esityksestä: @GreenCareEP facebook
Green Care Finland ry:n uutinen Johannessenin esityksestä: http://gcfinland.fi/ajankohtaista/uutise/Keinoja-laakkeiden-kayton-vahentamiseen-koira-avusteisuuden-kautta-178.html
Päivien materiaalit: http://gcfinland.fi/kehittaminen/hankkeiden-omat-sivut/green-care-tunnetuksi-etela-pohjanmaalla---hanke/hankemateriaaleja/