27.3.2017

Green Caren markkinoinnista



Green Caren markkinointi - miten markkinoida Green Care -palveluita?

Teksti ja kuvat Maarit Aho

Kuka ostaisi palveluitani, jos perustaisin yrityksen, jonka palvelupaketit pohjautuisivat luontoon tai maatilaympäristössä tapahtuvaan kuntouttavaan tai voimaannuttavaan toimintaan? Olisiko minulla oltava aina mukanani toimintaan liittyvä erillinen kansio luotettavina pidetyistä positiivisista tutkimustuloksista jutellessani mahdollisien uusien asiakkaiden kanssa? Onko helpompaa osoittaa myytävän palvelun hyvinvointivaikutukset kokemuksellisuuden kautta, tarjoamalla ensimmäinen kerta ilmaiseksi tai ainakin hyvin edullisesti. Kenelle ja miten osoitan, että palveluitani ostamalla asiakkaani paitsi hyötyy myös säästää mahdollisesti jossain muussa asiassa? Miten myyn Green Carea?

Maaliskuun lopulla pidetyn Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hankkeen kolmannen työpajan aiheena oli myyntipuheen pitäminen sparraajille. Asiantuntijoina paikalla olivat AB-Seinäjoen/SeAMKin projektipäällikkö Ari Sivula, joka kiinnitti huomiota erityisesti pienryhmissä pidettyjen myyntipuheiden innovatiivisuuteen ja digitaalisen markkinoinnin hyödyntämiseen. Toisena sparraajana toimi pitkään Green Care -yritystoimintaa harjoittanut Teea Ekola Ilon Kopseesta/Toiskasta. Ekola painotti palautteessaan erityisesti persoonan ja ammattitaidon esille tuomista. Lisäksi työpajaan osallistuneet pääsivät pitämään myyntipuheensa puhelimitse Green Care ja yritystoiminta-asiantuntijoille. Alun jännityksen tasoituttua työpajalaisissa oli havaittavissa selvää rentoutumista ja asioiden esittämisen helpottumista. Harjoittelusta ei siis todellakaan ole haittaa ennen yhteydenottoa mahdollisiin ’oikeisiin asiakkaisiin’.

Persoonaa, ammattimaisuutta, innovatiivisuutta, digitaalisuutta ja laatua

Tilaisuuden sparraajien esille tuomat teemat, persoonallisuus, ammattimaisuus, innovointi ja digitaalinen markkinointi, liittyvät oleellisesti palvelun kuin palvelun markkinointiin. Kaikkea näitä löytyy onnistuneesta markkinoinnista. 

Sivulan alkupuheessa mainitsema käyttäjäinnovaatio herätti itselleni kysymyksen, onko Green Care -palveluiden puolella innovoitavissa palveluita, joiden tarve syntyisi käyttäjistä päin? Palveluihin liittyvät innovaatiot ovat usein vaikeammin hahmotettavissa kuin konkreettiset tuoteinnovaatiot. Kuitenkin varmasti myös Green Care -puolella on olemassa innovoimiselle omat mahdollisuutensa. Esimerkiksi tämän vuoden puolella hakuun tulleet Green Care -laatumerkit liittyvät käyttäjäinnovaatioihin. Pitkään Green Care -alan edistämistyötä tehneen yhdistyksen, Green Care Finland ry:n kautta on vihdoinkin mahdollista hakea joko LuontoVoima ja/tai LuontoHoiva -laatumerkkiä, joka osoittaa ostajalle palveluntarjoajan ammattimaisuuden ja sitoutuneisuuden Green Careen. Innovaatio ei aina merkitsekään jotain aivan uutta, vaan sen alku johtaa usein jo olemassa oleviin esimerkkeihin. 

Lisää Green Care -yrittäjiä Etelä-Pohjanmaalle

Aina ei siis tarvitse keksiä pyörää uudestaan. Tarvitsemmekin enemmän Green Care -yrittäjyysesimerkkejä Etelä-Pohjanmaalle, jotta ala vakiinnuttaisi asemaansa osana alueen sosiaali- ja terveys- sekä hyvinvointi-, virkistys ja kasvatuspalveluita. Jos olet kehittämässä Green Care -yritystoimintaa, suunnittelemalla oman tuotekonseptin, maustamalla sitä omalla persoonalla ja tarinalla, osoittamalla palvelun mitattavat sekä myös ei mitattavat hyödyt, ottamalla heti digitaaliset markkinointikeinot osaksi liiketoimintaa sekä käyttämällä tukena kunnollista liiketoimintasuunnitelmaa olet jo hyvässä vauhdissa. Jos vielä täytät Green Care -laatumerkkien kriteerit tai olet lähellä niitä, olet jo askeleen edellä muita!

Markkinointi, myös Green Caren markkinointi, on tänä päivänä tiivistetysti yrityksen helppoa löydettävyyttä digitaalisessa muodossa. Digitaalista verkkominää luodessa kiinnittäisin erityishuomiota visuaalisuuteen – jos vain mahdollista viestin esille tuominen lyhyiden videoiden tai kuvien kautta on tärkeä osa tarinaa. Lisäksi kynnys yhteydenottamiseen on oltava todella matala eli yrityksen on oltava helposti tavoitettavissa, siis myös muuten kuin puhelimitse. 

Onko juuri digitaalinen markkinointi Green Care -yrittäjyyden suurin este? Uskon, että ei, sillä loppujen lopuksi kaikki verkkopalvelut on tehty käyttäjäystävällisiksi ja mahdollisimman yksinkertaisiksi. Digitaalisten kanavien hallintaan ottaminen vaatii vain pientä harjoittelua, kuten työpajassa pidetyt myyntipuheetkin, jotka sujuivat jo sulavasti yhden harjoituskerran jälkeen.

 

 

Seuraava Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hankkeen työpaja on 26.4.2017 Seinäjoella (AB Seinäjoen tiloissa, Frami B) klo 17-20. Työpajassa käydään läpi erityisesti ostajan näkökulmaa. Tilaisuus on avoin kaikille Etelä-Pohjanmaalla Green Care -yrittäjyyttä maatilaympäristössä suunnitteleville. Voit ilmoittautua mukaan, vaikka et olisi ollut mukana muissa työpajoissa. Ilmoittautumislinkki http://bit.ly/2nuyZbr

 

Lisätietoa työpajoista:

Sanna Jyllilä, sanna.jyllila@seamk.fi tai puh. 040 830 0400
Maria Suomela, maria.suomela@seamk.fi, 040 6807502
Anu Aalto, anu.aalto@seamk.fi, 040 680 7524


22.3.2017

Koululaisten Green Care -kehittämisalustakokeilu



Kokemuksellinen ja toiminnallinen koulupäivä

Teksti ja kuvat Päivi Haanpää
 
Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla –hanke, Seinäjoen kaupungin kulttuuri- ja nuorisotoimi sekä Luovuuden Lakeus Ky järjestivät 15.3.2017 Green Care -toimintaan perustuvan päivän Ylistarolaisille nuorille. Mukana hanketoiminnassa oli 6 poikaa, joiden ikä oli 13-16 vuotta. Kuljetuksesta tilalle ja takaisin huolehti opettaja Tuomo ja ohjaaja Riku.

Päivän ohjelmaan kuului alkututustumista keskustellen ja liikkeellisesti, koirien kanssa työskentelyä, ruokailu ja spontaanin laulun säveltäminen. Suunniteltua toimintaa hevosten kanssa ulkona emme lähteneet toteuttamaan keväisen jäätikköisen pihan takia turvallisuussyistä.

Päivä alkoi fyysisellä lämmittelyllä tanssinopettaja Matti de Jongin ohjauksessa. Ennakkoon jännittävä aloitus kuitenkin vapautti ja pojat lähtivät hienosti mukaan jopa tanssiliikkeisiin.  Seuraavaksi esittäytymiskierroksella käytiin läpi esittäytyminen sekä lemmikkihistoria.  Jokaisella nuorella on ollut jonkin lemmikki elämänsä aikana. Monilla oli ollut isoja koiria, mutta mukaan mahtui myös mm. kissoja, hevosia ja pupu.  
 
Koiratyöskentelyssä virityttiin koirien tunnetiloihin ja peilattiin omien reaktioiden vaikutusta koirien olemiseen. Jokainen sai tutkia koirien persoonallisuuksia ja luonteenpiirteitä sillä silmällä, että jokainen sai valita itseä puhuttelevan koiran ja kertoa syyn valinnalleen. Tällaisia piirteitä oli esimerkiksi rauhallisuus, iloisuus ja kyky osoittaa ja ottaa vastaan hellyyttä. Sekä pojat että koirat innostuivat kovasti työskentelystä; kaikki pojat saivat halauksia koiratytöiltä. Osalle alkoi muodostua jo oma merkkikieli, joka toimi luovan toiminnan ja leikin perustana. Ennen ruokailun aloittamista koirat vietiin lepäämään ja rauhoittumaan työskentelyn päätteeksi. 

Ruoaksi tarjoiltiin arkipäiväistä kotiruokaa – lihamakaronilaatikkoa porkkanaraasteen kera. Ruokahetki viritti keskusteluja ja ruokakin opettajan mukaan maistui normaalia paremmin. 

Seuraavaksi alkoikin spontaani säveltäminen, jonka tarkoituksena on tuottaa laulu asiakasryhmän omista kokemuksista ja ajatuksista. Poikien pyynnöstä koirat otettiin uudestaan samaan tilaan lepäilemään ja rapsuteltaviksi. Laulun teko alkoi yhteisen teeman miettimisestä. Yksimielisesti tultiin päätökseen, että laulu kertoo ystävyydestä. Seuraavaksi lähdettiinkin miettimään hyvän ystävän ominaisuuksia. Mistä hyvän ystävän tunnistaa ja mitä odottaa hyvältä ystävältä? Poikien mukaan ystävään pitää pystyä luottamaan, eikä hän puhu selän takana toisesta. Tarpeen tullen hyvä ystävä myös puolustaa toista, mikäli tällaiseen tilanteeseen joutuu. Yhdessä mietittiin myös, onko hyvää ystävää helppo löytää ja mistä tietää löytäneensä sellaisen. Paras ystävä voi olla joko eläin taikka ihminen, mutta ”kriteerit” ovat samanlaiset. Laulun teksti päättyi siihen, että hyvä ystävä löytyi. 

Arvokkaita ja syvällisiä mietteitä, jotka puhuttelivat myös ohjaavia aikuisia. Päivän tarkoituksena oli olla rohkaiseva ja voimaannuttava. Päivä, jolloin jokainen persoona tulee nähdyksi ja kuulluksi tarpeineen, toiveineen ja lahjoineen. Jokaisesta ihmisestä löytyy haasteellisten piirteiden lisäksi myös positiivisia ja arvokkaita piirteitä. 

Tekstiä olivat tekemässä: Luovuuden Lakeudesta Sonja Jokiranta, Salla Kohtamäki ja Matti de Jong sekä Päivi Haanpää, Sedu Aikuiskoulutuksesta
Green Care tunnetuksiEtelä-Pohjanmaalla-hankkeesta.

Aikaa

"Jokainen tarvii hyvän ystävän
Mut se ei ole aina helppoa
Sen kaverin, jonka rinnalleni tahdon
Täytyy olla reilu ja luotettava

Mut se vaatii aikaa
Että oppii toisen tuntemaan
Ja se vaatii aikaa

Että pystyy luottamaan

Hyvä ystävä oikeesti välittää
Ja tarpeen tullen puolustaa
Ei koskaan käännä selkää
Eikä mitään vastaavaa

Voi olla eläin taikka ihminen
Mutta toive aina samanlainen
Vihdoinkin tänä päivänä
Löydin veljen sinunlaisen

Mut se vaatii aikaa..."

Laulun tekstin rakenteli Jere, Jan, Rinaldo, Juho, Henrik ja  Joel yhdessä Sonjan ja Matin kanssa.

17.3.2017

Green Carea omaishoitajille

Green Carea omaishoitajien virkistykseksi 

Teksti ja kuvat Maarit Aho
Ekopsykologi Kirsi Salosen vetämä Luonnossa lupa rentoutua -luontotapahtuma kokosi torstaina 16.3.2017 joukon yli 65-vuotiaita omaishoitajia Jouppilanvuoren esteettömän luontoreitin varrelle. Tarkoituksena oli luontointervention, tällä kertaa mielipaikkaharjoituksen, avulla tuoda esille, miten lähiluontoa voisi hyödyntää edistämään sekä omaa että läheisen fyysistä ja henkistä hyvinvointia.  

Kokonaisuutena luontotapahtuma sai heti paikan päällä hyvää palautetta. Vaikka reitti Aarnikotkan laavulle oli erittäin jäinen, ei se menoa haitannut. Erityisesti aurinkoinen sää sai kiitosta. Mikä onkaan sen mukavampaa kuin pysähtyä hetkeksi mäntyjen helmaan, nauttia auringon paisteesta ja hyvästä seurasta!

Psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia luonnosta


Iltapäivän aikana Salonen kertoi, minkälaisia hyvinvointivaikutuksia luonnolla on todettu olevan ihmiselle tieteellisissä tutkimuksissa. Lisäksi ryhmä pääsi kokeilemaan mielipaikkaharjoitusta. 

Harjoitus alkoi oman mieleisen paikan etsimisellä ympärillä olevasta maastosta. Joillekin lempipaikka oli esimerkiksi puiden latvojen alla, toisille kallioiden tai tiheämmän risukon äärellä, toiset taas hakeutuivat aurinkoisiin paikkoihin.

Oman mielipaikan rauhasta nauttimisen jälkeen ryhmä jaettiin pareihin, jotka vuorotellen vierailivat ja jakoivat oman kokemuksensa kyseisestä paikasta. Kyläilyjen jälkeen osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään oman mielipaikan elementtien mukaisesti, esim. puiden seurailijat menivät omaan ryhmään jne.


Tämän jälkeen ryhmät saivat etsiä maastosta yhteisen mielipaikan, joka oli osittain myös oman mielipaikan kaltainen. Itse kuuluin niin sanottuun sekakäyttäjä -ryhmään, jossa oli sekä risukosta, keloista, linnuista ja vedestä kiinnostuneita.
Ryhmän yhteinen mielipaikka löytyi kuitenkin yllättävän helposti. Tämän jälkeen muut ryhmät kyläilivät toisten ryhmien löytämissä paikoissa.

 

 

 

 

Rentouttava iltapäivä Green Care -teeman äärellä


Aurinkoinen iltapäivä männikössä jäkälien, kallioiden ja suopursujen ympäröimänä toi monelle myös aiempia luontokokemuksia mieleen. 

Luonto voikin olla monelle vahvasti osa omaa elämää vaikka siitä ei käytettäisikään Green Care -termiä. Suunnatessamme kohti nokipannukahveja Salosen vetämien harjoitteiden jälkeen, moni kommentoi muun muassa ”Hyvä kokemus”, ”Kannatti tulla”, ”Tuntui hyvältä”, ”Irtiotto arjesta”. Rento ja iloinen puhe porisikin kodassa kahvittelun lomassa. Olisimmeko päässeet samaan tunnetilaan, jos olisimme pitäneet esitelmän luonnon hyvinvointivaikutuksista sisätiloissa?

Kiitos kaikille osallistujille mukavasta iltapäivästä! Kokemus osoitti jälleen kerran, että luonnossa on helppo rentoutua ja rauhoittua myös ennestään tuntemattomien kanssa. 

Luontotapahtuman järjesti yhteistyössä Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla! -hanke, FinFami Etelä-Pohjanmaa ry, VIOLA-hanke sekä Seinäjoen kaupungin Ikäkeskus - ikäihmisten asiakasohjausyksikkö. Seuraava Luonnossa lupa rentoutua -luontotapahtuma järjestetään 8.6.2017 Törnävän kartanoalueella aiheena Kesä puistossa.

7.3.2017

Green Care -työpaja 21.3.2017

Teemana MAATILAT JA SOSIAALINEN KUNTOUTUS 

Aiheena Liiketoimintasuunnitelman sparraus

Tiistaina 21.3.2017 klo 17-20, Frami F (7-taivas), Seinäjoki http://www.frami.fi/yhteys/

3. työpaja on osa neljän tilaisuuden kokonaisuutta, jonka avulla jaetaan tietoa GC-palveluiden kehittämiseksi ja liiketoiminnan aloittamiseksi. Kokonaisuus tähtää uuden GC-toiminnan pilotointiin v. 2017, jolloin palveluista valitaan demonstroitavaksi yksi maatiloille ja yksi aikuisten sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvä palvelu.

Työpajakokonaisuuden aikatauluja ja aiheita

  1. työpaja: 22.11.2016 klo 17-20 Seinäjoki – Potentiaalisille palveluntarjoajille; palveluaihioiden tunnistaminen
  2. työpaja: 24.1.2017 klo 16:30-19:30 Kauhava – Palveluiden liiketoiminnallistaminen
  3. työpaja: 21.3.2017 klo 17-20 Seinäjoki – Liiketoimintasuunnitelman sparraus
    Mukana on asiantuntijoita sparraajina, joilta saadaan kommentteja oman palveluidean viimeistelyyn. 
  4. työpaja: 4/2017 Palveluntarjoajien ja ostajien törmäytys

Työpajoihin voi osallistua, vaikka ei olisi ollut mukana aiemmissa työpajoissa. Ilmoittaudu tästä linkistä http://bit.ly/2mzIdDk

 

Jos kaipaat lisätietoa, ota yhteyttä:

Sanna Jyllilä, sanna.jyllila@seamk.fi tai puh. 040 830 0400
Maria Suomela, maria.suomela@seamk.fi, 040 6807502
Anu Aalto, anu.aalto@seamk.fi, 040 680 7524