Viherkatot – vihreyttä ja vehreyttä kaupunkilaisille Japanin mallilla
Teksti Maarit Aho
Ayako Nagase Kuva Nina Harjunpää |
Ayako Nagase, FT Chiban
yliopistosta Japanista piti mielenkiintoisen esityksen viherkattojen käytöstä
Japanissa.
Tokion alueella uudelle yli 250 neliöiselle julkisen rakennuksen katolle tulee rakentaa
30 prosenttia kattopinta-alasta viheralueeksi. Sama koskee yli 1000 neliöisiä
yksityisiä rakennuksia. Ajatuksia herättävää vai mitä? Suomessa ei ainakaan vielä
määrätä uusien rakennusten katoille viheralueita.
Viherkatot ovatkin japanilaisille suosittuja
vapaa-ajankohteita, sillä yleisesti ottaen japanilaiset pitävät kattoja
turvallisina leikkipaikkoina lapsille. Viherkatoille voi tuoda myös lemmikkejä
kuten koiria. Katoilla myös syödään ja vietetään aikaa ystävien sekä perheen kanssa.
Esteettisyyden ja ympäristöseikkojen lisäksi viherkatoilla on myös taloudellista
merkitystä. Kauppakeskukset hyötyvät viherkatoistaan saamalla asiakkaat ylimpään
kerroksen asti, jossa ravintolat hienoine puistomaisemineen houkuttavat
asiakkaita viettämään enemmän aikaa kauppakeskuksen alueella.
Kuva Maarit Aho |
Vuonna 2014 Japanissa
oli yhteensä 400 ha viherkattoalaa. Määrän kasvuvauhti hidastui talouden
laskukauden myötä hieman, sillä myös uusien rakennusten rakentaminen väheni,
mutta silti vuonna 2013 uusia viherkattoalueita syntyi 24 ha vuodessa. Voisiko
ajatusta kehittää myös Suomessa?
Nagase toi esille myös eri kansallisuuksien
mieltymiseroja viherkattokasvillisuuksien suhteen. Hän itse puhuu Japanissa ns.
HARAPPA-viherkattojen puolesta, joissa suositaan alueen kasvillisuutta sekä
käytetään rakenteissa kierrätysmateriaaleja. HARAPPAn kasvillisuus näyttää enemmän
peltomaiselta, joten se toimii hyvin myös lasten leikkikenttänä. Yleisesti
Japanissa arvostetaan kuitenkin hyvin hoidettuja, vähäkukkaisia, siistin
näköisiä viherkattoja, joissa on myös puita.
Vaikka Suomessa kattokorkeudet ovat matalampia ja
kaupungeista löytyykin hienoja viheralueita myös maatasosta, voisimme silti ottaa
Japanista mallia ja rakentaa uusien rakennusten katoille viheralueita. Parvekkeiden sisustaminen
viheralueiksi on jo suosittua, joten uskon, että myös suuren kauppakeskuksen
viherkattoaluetta arvostettaisiin suuresti sen asiakkaiden keskuudessa.
Helsingin
kaupungilla onkin jo linjaus, joka edistää viherkattojen rakentamista
muun muassa uusiin kouluihin, päiväkoteihin ja omaan asuntotuotantoonsa. Hieno juttu! Miten on muiden kaupunkien laita? Oikein
rakennettuina viherkatot ovat paitsi helppohoitoisia, ne myös luovat kauniita
maisemia asukkaiden virkistykseksi ja voivat myös antaa lisäarvoa kaupungin imagolle.
FT Ayako Nagase puhui Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin järjestämän miniseminaarin yhteydessä viherkattotutkimuksestaan Japanissa Seinäjoella 27.4.2017. Lisätietoja Maarit Aho, maarit.aho@helsinki.fi.
Esimerkki osoittaa myös, että tiiviissäkin kaupunkirakentamisessa tarvitaan viheralueita hyvinvoinnin turvaamiseksi! Haluammeko rakentaa ensin betoniviidakoita, jonne aletaan "suurella rahalla" tekemään katto- tms. puutarhoja, vai ymmärrämmekö pitää kaupunkien tiivistämisbuumista huolimatta huolen siitä, että viheralueita riittää kaavassa tarpeeksi?
VastaaPoista