Kohti uutta vuotta 2015!

Terveyttä, hyvinvointia ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle –hanke loppuu vuoden 2014 päätyttyä. Kiitämme kaikkia seuraajiamme ja toivotamme menestystä Green Care-toiminnan edistämistyössä. Tulemme jatkamaan Green Care –toiminnan hyvin alkanutta kehitystyötä maakunnassamme.

Blogi ei täysin hiljene, vaan pyrimme edelleen käyttämään sitä mahdollisuuksien mukaan alueellisesta Green Care-toiminnasta tiedottamiseen. 

Rauhallista loppuvuotta kaikille ja menestystä alkavalle vuodelle 2015!

Toivottaen:

GreenCareEP-projektiryhmä

Nuotion räitinää ja raitista ilmaa Etelä-Pohjanmaa Green Care-strategian julkistamistilaisuudessa

Visio 2020

"Green Care –toiminta on tunnettu ja vakiintunut osa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä tuotettavia hyvinvointipalveluja"

Etelä-Pohjanmaan Green Care-strategia vuosille 2015-2020 julkistettiin 11.12.2014 Seinäjoella. Tilaisuus järjestettiin Jouppilanvuoren ulkoilualueen Aarnikotkan kodassa. Vaikka sää oli joulukuisen harmaa ja hieman sateinen nähtiinpä välillä myös auringon säteitä puiden latvoissa.
Tilaisuus oli rakennettu tietoa ja toimintaa silmällä pitäen.
Paikalle saatiin myös median edustajia, kun Yleltä oli edustusta paikalla. Tilaisuudesta voi käydä lukemassa täältä:

http://yle.fi/uutiset/metsamorriretkia_ja_kavelykokouksia__green_care_hyodyntaa_luontoa/7683810

Ensimmäinen puolisko oli varattu strategian pääkohtien käsittelyyn ja keskusteluun, jota veti Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia ja kasvua Etelä-Pohjanamaalle -hankkkeen projektipäälliköt Anu Aalto ja Anne Matilainen. Strategian lähtökohdaksi voidaan todeta Green Care-toiminnan tunnettuuden lisääminen maakunnassa. Kuten saimme kuulla, paljon on vielä tehtävä, että termi "Green Care" tunnetaan ja sen sisältö tiedostetaan. Ilman tunnettuutta toimialan kehittäminen on vaikeaa. Tämän ohelle on huomattu tarve erilaisten Green Care-toimitapojen pilotoinnille ja lyhyille demoille. Uusia ja vanhoja luontolähtöisiä menetelmiä tulee päästä kokeilemaan ja toteuttamaan eri kohderyhmien kanssa, jotta vaikuttavuutta ja toiminnan omaksuttavuutta voidaan vahvistaa. Keskustelua heräsi mm. yhtäläisten arviointimenetelmien tarpeesta, jotta vaikuttavuuden arviointi helpottuisi ja vahvistuisi. On kaikkien toimioiden hyödyn mukaista, että helposti verrattavaa vaikuttavuustietoa voidaan tuottaa ja tätä varten arviointi tulee olla yhtäläistä.
Koulutus nousi myös keskusteluissa vahvasti esille. Todettiin, että eri koulutusasteille olisi hyvä saada sisällytettyä vähintäänkin mahdollisuus Green Care-osaamisen saamiselle. Yrittäjille tulisi lisäksi varmistaa mahdollisuus syventyä Green Care-toimintaan joko jo ennestään olevan osaamisen tueksi tai uuden toimialan mahdollistamiseksi.

Neljäs painopistealue maakunnalle ominaiseen ruokaketjuun liittyen herätti osallistujien keskuudessa kovasti kiinnostusta. Tähän toivottiin uusia innovaatioita ja joitakin ideoitakin heitettiin ilmaan. Kaiken kaikkiaan maaseutuympäristön ja ruokaketjun valinta alueelliseksi painopisteeksi otettiin innostuneesti vastaan.

Alla vielä lueteltuna kaikki strategiset painopistealueet:

Painopisteet

1. Toiminnan tunnettuuden lisääminen

2. Osaamisen vahvistaminen

3.  Toimintakonseptien kehittäminen

4.  Maaseutuympäristön ja ruokaketjun hyödyntäminen Green Care –toiminnassa

Läpileikkaavana painopisteenä verkostoituminen

Tilaisuuden toinen puolisko oli Metsämieli-menetelmän kehittäjä Sirpa Arvosen vetämä. Osallistujat pääsivät kokeilemaan käytännön harjoituksia mielen rauhoittamiseksi  metsässä sekä aistien vahvistamiseksi. Harjoitteet oli suunnattu työssäkäyvien stressin laskemiseksi tai luonnossa elpymiseen kaikille sitä tarvitseville. Oli hienoa todeta, että vaikka ilma ei ollut kaikkein otollisin metsässä oleskeluun, pienen vesisateen unohti heti harjoitteisiin ryhtyessä. Keskittymisen ja hiljentymisen harjoitteet antoivat hyviä eväitä tavallisen ulkoilun lisämausteiksi. Arvosen neuvoissa korostuikin pysähtymisen taito ja ympäristön aistiminen, mikä hekstisessä työelämässä tänäpäivänä helposti unohtuu.

Kahden tunnin tiiviin ohjelman päätteeksi olo oli luottavainen tulevaan. Alueellisesta Green Care-strategiasta kiinnostuneita tuli Piispalasta asti ja keskustelu oli tilaisuudessa oli antoisaa. Uusi ajatuksia heräsi ja yhteistyötä viriteltiin eri toimijoiden välille. Arvosen vetämä toiminnallinen osuus oli hyvä muistutus kokemusperäisen tiedon jakamiseen ja edelleen kehittämiseen. Tästä on hyvä jatkaa hyvin alkanutta työtä Etelä-Pohjanmaan Green Care-strategian jalkauttamiseksi.

Green Care -toiminnasta terveyttä, hyvinvointia ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanketta - See more at: http://www.seamk.fi/news/Etela-Pohjanmaan-Green-Care--strategia-on-valmistunut/10317/94b462e5-f09e-4a27-8ed6-3000821993e7#sthash.iSzUj87T.dpuf

reen Care -toiminnasta terveyttä, hyvinvointia ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanketta - See more at: http://www.seamk.fi/news/Etela-Pohjanmaan-Green-Care--strategia-on-valmistunut/10317/94b462e5-f09e-4a27-8ed6-3000821993e7#sthash.iSzUj87T.dpuf

Green Care EP:n strategia julkaistu!

Etelä-Pohjanmaan Green Care -strategia on nyt julkaistu Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/84679/B93.pdf?sequence=1

Sisällöstä voi käydä lukemassa myös lyhyen koosteen UHOO-uutisissa:

http://www.uhoo.fi/green-edistaa-lakeuden-hyvinvointia/

Strategian julkistamistilaisuudesta Aarnikotkan kodalla tullaan kirjoittamaan vielä myöhemmin lisää!

Green Care EP opintoretkillä

Green Care -toiminnasta terveyttä, hyvinvointia ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -projektin loppupuolella toteutettiin kolme opinto- ja verkostoitumismatkaa lähialueen Green Care -kohteisiin. Matkoille kutsuttiin maakunnasta henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita Green Care -toiminnasta tai joiden olisi tärkeää tutustua siihen.

Sopiviksi vierailukohteiksi valikoituivat Kårkullan kaksi päivätoimintayksikköä (Pännäinen ja Vaasa) sekä Aspegrenin puutarha (Pietarsaari), Ponivarikko ja Toiskan Talli (Ilmajoki).

Ensimmäinen retkipäivä sisälsi Kårkullan toimipisteen Lövögårdenin (Pännaisissa) ja Aspegrenin puutarhan. Kårkulla on organisaatio, joka tuottaa palveluja kehitysvammaisille ruotsinkielisillä alueilla. Kuulimme Lövögårdenin päivätoimintayksikön olleen toiminnassa jo yli 20 vuotta ja tulijoita olisi jatkuvasti enemmän kuin yksikkö pystyy ottamaan vastaan. Kiersimme Lövögårdenin tiloja ja tutustuimme eri työtoimintamuotoihin. Yksikössä tehtiin esim. puutöitä (myyntiin meneviä polttopuita), korjattiin rikki menneitä huonekaluja ja muita esineitä, tehtiin myyntiin meneviä keramiikkatöitä ja muuta luonnonmateriaalien käsittelyä. Toimipisteessä oli ennen myös eläimiä, mutta niiden hoito koettiin iltaisin ja viikonloppuisin liian haastavaksi ja siksi niistä päätettiin luopua.

Matka jatkui Aspegrenin puutarhaan. Puutarhan yhteydessä olevissa tiloissa toimii useita säätiöitä, joiden kanssa yhteistyössä ja vapaaehtoisvoimin toimintaa voidaan ylläpitää ja kehittää. Nyt meneillään oli paikan kulttuuriin keskittyvä projekti, jonka puitteissa järjestettiin esim. aikamatkoja sekä koululaisryhmille että muille halukkaille. Niissä tutustutaan toiminnan kautta esimerkiksi ruuanvalmistusprosessiin entisaikoina. Yhteistyössä paikallisten koulujen kanssa on toteutettu projektia, jossa koulun alueelle luotiin kasvimaa ja rakennettiin ”luontosuhdetta” kasvattamalla itse mm. pellavaa. Jota myöhemmin jatkojalostettiin Aspegrenin tiloissa. Saatu pellava hyödynnettiin myöhemmin koululaisten askarteluissa. Aspegren tarjoaa myös puitteet Pietarsaaren kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaille, jotka tuntuvat hyötyvän toiminnasta puutarhamiljöössä tai ulkotöissä osana Aspegrenin yhteisöä. Näitä henkilöitä työskentelee Aspegrenillä vuosittain n. 5-6. Puutarha työskentelyn on todettu antavan kipinää esimerkiksi kouluttautua puutarhuriksi, kuten esittelyn yhteydessä kuulimme tapahtuneen.

Paluu matkan käytimme antoisaan keskusteluun siitä, kuinka kohteista saaneita ideoita ja ajatuksia voisi työstää eteenpäin jokainen omassa organisaatiossaan tai yhteistyön kautta. Vierailut vakuuttivat kävijät – päivätoiminnan asiakkaat vaikuttivat tyytyväisiltä ja toimintaympäristö viihtyisältä. Vaikka kohteen poikkesivatkin toiminnaltaan ja puitteiltaan melko paljon toisistaan, oli perus ajatuksen omaksuminen kaikille helppoa.

Toisena retkipäivänä toteutettiin kaksi rinnakkaista vierailua. Toinen porukka suuntasi Vaasan Sundomiin, Kårkullan toiseen päivätoimintayksikköön ja Ilmajoen ponivarikolle ja toinen Ilmajoelle Perhekoti Toiskaan.

Sundom sijaitsi omassa rauhassaan luonnon välittömässä yhteydessä. Tässä Kårkullanin yksikössä oli edelleen eläimiä, joita pääsimme tapaamaan. Erityisesti lampaat vaikuttivat olevan tärkeässä roolissa yksikö toimintaa, niiden hoitamiseen liittyvine toimineen. Ruokintaan käytettiin esimerkiksi itse kasvatettuja ja pilkottuja perunoita ja keritseminen toteutettiin asiakkaiden kanssa yhdessä. Lampaiden lisäksi yksikössä oli myös kanoja, kissoja sekä kaneja.

Kiersimme yksikön tiloissa ja lähiympäristössä sekä seurasimme päivätoiminnassa olevien työskentelyä. Osa asiakkaista osallistui polttopuiden tai muiden puutyöluonteisten alihankintatöiden tekemiseen ja osa eläintenhoitoon liittyviin tehtäviin. Työntekijät kertoivat, että tärkeä osa päivätoimintaa oli asiakkaiden oleminen osana oman työnsä laajempaa kokonaisuutta esimerkiksi olemalla mukana toimittamassa alihankinta töitä niiden tilaajalle. Näin oman työn merkitys näkyy paremmin tekijälleen.

Sundomista jatkoimme Ilmajoen Ponivarikolle, jossa toteutetaan mm. sosiaalipedagogista hevostoimintaa. Ponivarikon asiakkaina käy mm. kehitysvammaisia, mutta myös yksityisesti maksavia asiakkaita esimerkiksi vanhempia lapsineen. Ponivarikon toiminta on vasta aluillaan ja heillä onkin toiveena laajentaa asiakaskuntaa järjestämällä yritysten työntekijöille tyhy-toimintaa. Tilalla on tällä hetkellä 2 hevosta, koiria ja kanoja, mutta toiveena on jatkossa hankkia muitakin eläimiä.

Kuulimme yrityksen toiminnasta ja saimme itse osallistua siihen. Teimme sekä keskenämme että hevosten kanssa vastaavia harjoitteita kuin asiakkaidenkin kanssa tehdään. Harjoituksilla pyrittiin edistämään keskittymistä ja läsnäoloa siten, että muut ajatukset jäisivät taka-alalle. Osallistuminen toimintaan lisäsi ymmärrystä eläinavusteisesta toiminnasta, eläimen merkityksestä osana harjoituksia ja sen vaikuttavuutta omaan keskittymiseen.

Paluumatkalla vaihdoimme jälleen ajatuksia päivän kokemuksista ja oli ilo huomata kuinka paljon ajatuksia oman työnsä kehittämiseksi osallistujilla oli herännyt. Suunniteltiin mm. mahdollisia uusia pihapiirejä ja miten voitaisiin rakentaa hyötypuutarhaa tai lisätä eläinten käyttöä oman työn parissa. 

Perhekoti Toiska on lastensuojeluun erikoistunut perheyritys, joka tarjoaa sijaishuoltoa ja avopalveluita maatilaympäristössä. Pääkohderyhmänä on 13–21-vuotiaat tytöt, jotka ovat huostaanotettuja tai avohuollon tukitoimin perheeseen sijoitettuja. Tärkeässä roolissa tilalla on sosiaalipedagoginen hevostoiminta, mitä hyödynnetään nuorten päiväohjelmassa.

Päivän aikana pääsimme tutustumaan hevospedagogiseen toimintaan eri muodoissaan ja miettimään Green Care -elementtien soveltamista vierailijoiden omaan toimintaansa. Ympäristö oli inspiroiva ja vahvisti käsitystä siitä, että Green Care –toimintaa voi toteuttaa melko helposti ja vähäisin lisäkustannuksin. Yhden soveltamiskeinon todettiin esimerkiksi olevan korvaushoitoryhmille tarjottava hevosterapia, josta voisi olla paljonkin apua. Keskustelu oli vilkasta ja ryhmä vaikutti saavan päivästä uutta pontta oman työnsä kehittämiseksi.

 Päivän aikana heräsi ajatuksia myös mahdollisista yhteistyökuvioista ja niiden resurssointimahdollisuuksista. Palaute osallistujilta oli rohkaisevan positiivista ja jätti myös meille, retkien järjestäjille, luottavaisen ja inspiroituneen mielen Green Care –toiminnan kehittämistyötä ajatellen.

Kiitos kaikille osallistuneille!

Lisätietoja retkikohteista:

http://www.karkulla.fi

http://www.rosenlund.fi/portal/ (Aspegrenin puutarha)

https://www.facebook.com/ponivarikkoilmajoki

http://www.perhekotitoiska.fi

Etelä-Pohjanmaan Green Care-strategian julkistamistilaisuus 11.12.2014

OHJELMA

klo 11.30-12.00                   Aloituskahvit ja ilmoittautuminen

klo 12.00-12.10                   Tilaisuuden avaus

Antti Pasila, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

klo 12.10-13.00        Hyvinvointia lakeuksilta – Green Care-startegian painopisteet ja   kehittämistoimenpide-ehdotukset

                                    Anu Aalto Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy ja Anne Matilainen,             Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

klo 13.00-14.00               Hyvää mieltä metsästä - Sirpa Arvonen, Metsämieli - menetelmän          kehittäjä.

                                     Arvonen on toiminut muun muassa hyvinvoinnin ja mielentaitojen valmentajana, työhyvinvoinnin asiantuntijana ja kehittäjänä, sekä liikuntapalveluiden tuotanto-, suunnittelu- ja esimiestehtävissä. Häneltä on myös julkaistu useita liikunnan, terveydenhoidon ja hyvinvoinnin aihepiiriin liittyviä kirjoja. Metsämieli -menetelmän avulla päästään hyödyntämään uudella luovalla tavalla pohjoisia asuinseutujamme rikastuttavaa metsäluontoa ja sen terveys- ja hyvinvointivaikutuksia.

Koska tilaisuus järjestetään kodalla, otathan mukaan ulkoiluun sopivat lämpimät vaatteet! Kävelymatkaa Aarnikotkan kodalle on Jouppilanvuoren ulkoilualueen parkkipaikalta pururataa pitkin noin 900 m. Tarkemman kartan löydät osoitteesta: http://www.elamysliikunta.fi/index.php/jouppilanvuoren-esteeton-kuntoreitti/kartat Aarnikotkan kota on hiljentymispaikan vieressä.  Parkkipaikalta on opasteet kodalle.