28.4.2017

Viherkattomallia japanilaisilta



Viherkatot – vihreyttä ja vehreyttä kaupunkilaisille Japanin mallilla

Teksti Maarit Aho

Ayako Nagase Kuva Nina Harjunpää
Ayako Nagase, FT Chiban yliopistosta Japanista piti mielenkiintoisen esityksen viherkattojen käytöstä Japanissa. Tokion alueella uudelle yli 250 neliöiselle julkisen rakennuksen katolle tulee rakentaa 30 prosenttia kattopinta-alasta viheralueeksi. Sama koskee yli 1000 neliöisiä yksityisiä rakennuksia. Ajatuksia herättävää vai mitä? Suomessa ei ainakaan vielä määrätä uusien rakennusten katoille viheralueita.

Viherkatot ovatkin japanilaisille suosittuja vapaa-ajankohteita, sillä yleisesti ottaen japanilaiset pitävät kattoja turvallisina leikkipaikkoina lapsille. Viherkatoille voi tuoda myös lemmikkejä kuten koiria. Katoilla myös syödään ja vietetään aikaa ystävien sekä perheen kanssa. Esteettisyyden ja ympäristöseikkojen lisäksi viherkatoilla on myös taloudellista merkitystä. Kauppakeskukset hyötyvät viherkatoistaan saamalla asiakkaat ylimpään kerroksen asti, jossa ravintolat hienoine puistomaisemineen houkuttavat asiakkaita viettämään enemmän aikaa kauppakeskuksen alueella.

Kuva Maarit Aho
Vuonna 2014 Japanissa oli yhteensä 400 ha viherkattoalaa. Määrän kasvuvauhti hidastui talouden laskukauden myötä hieman, sillä myös uusien rakennusten rakentaminen väheni, mutta silti vuonna 2013 uusia viherkattoalueita syntyi 24 ha vuodessa. Voisiko ajatusta kehittää myös Suomessa? 

Nagase toi esille myös eri kansallisuuksien mieltymiseroja viherkattokasvillisuuksien suhteen. Hän itse puhuu Japanissa ns. HARAPPA-viherkattojen puolesta, joissa suositaan alueen kasvillisuutta sekä käytetään rakenteissa kierrätysmateriaaleja. HARAPPAn kasvillisuus näyttää enemmän peltomaiselta, joten se toimii hyvin myös lasten leikkikenttänä. Yleisesti Japanissa arvostetaan kuitenkin hyvin hoidettuja, vähäkukkaisia, siistin näköisiä viherkattoja, joissa on myös puita.

Vaikka Suomessa kattokorkeudet ovat matalampia ja kaupungeista löytyykin hienoja viheralueita myös maatasosta, voisimme silti ottaa Japanista mallia ja rakentaa uusien rakennusten katoille viheralueita. Parvekkeiden sisustaminen viheralueiksi on jo suosittua, joten uskon, että myös suuren kauppakeskuksen viherkattoaluetta arvostettaisiin suuresti sen asiakkaiden keskuudessa. 

Helsingin kaupungilla onkin jo linjaus, joka edistää viherkattojen rakentamista muun muassa uusiin kouluihin, päiväkoteihin ja omaan asuntotuotantoonsa. Hieno juttu! Miten on muiden kaupunkien laita? Oikein rakennettuina viherkatot ovat paitsi helppohoitoisia, ne myös luovat kauniita maisemia asukkaiden virkistykseksi ja voivat myös antaa lisäarvoa kaupungin imagolle.

FT Ayako Nagase puhui Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin järjestämän miniseminaarin yhteydessä viherkattotutkimuksestaan Japanissa Seinäjoella 27.4.2017. Lisätietoja Maarit Aho, maarit.aho@helsinki.fi.


1 kommentti:

  1. Esimerkki osoittaa myös, että tiiviissäkin kaupunkirakentamisessa tarvitaan viheralueita hyvinvoinnin turvaamiseksi! Haluammeko rakentaa ensin betoniviidakoita, jonne aletaan "suurella rahalla" tekemään katto- tms. puutarhoja, vai ymmärrämmekö pitää kaupunkien tiivistämisbuumista huolimatta huolen siitä, että viheralueita riittää kaavassa tarpeeksi?

    VastaaPoista