24.11.2016

Green Carea osaksi kasvatusta



OSA 2/3 Päiväkoti

Päiväkoti Vihreä Willa - metsä leikkikenttänä


Teksti ja kuvat Maarit Aho


Päiväkoti Vihreä Willa on vihreä väripilkku päiväkotimaailmassa. Yrittäjä Miira Häggblomin kanssa jutellessa Aarnikotkan kodalla, tulee vahva tunne, että tässä on ihminen, joka nauttii paitsi työstään, on myös innostunut luontokasvattaja. Miira toimii yksityisen päiväkodin yrittäjänä yhdessä Laura Laukan kanssa.

Seinäjoen Soukkajoen asuntoalueella tukikohtaa pitävässä päiväkodissa on reilut 60 lasta ja toiminnan punaisena lankana ovat yhteisökasvatus, ekologisuus sekä metsä- ja luontokasvatus. Lapset on jaettu kaveripohjaisiin ryhmiin, joista jokainen pääsee viettämään yhden viikon kuukaudesta metsässä oman ryhmänsä kanssa vaippa- ja päiväuni-ikäisiä lukuun ottamatta. Viikon aikana ryhmä viettää noin 6 tuntia päivästä metsässä. Myös pienemmät voivat tehdä yhden päivän metsävierailuja. Kohteisiin kuljetaan pikkubussilla ja päivät vietetään yleisten luontoreittien läheisyydessä, kuten Kyrkösjärven laavujen, lintutornin, kodan ja luontotalon maastossa.


METSÄPÄIVINÄ TUTKITAAN LUONTOA JA LEIKITÄÄN KAVEREIDEN KANSSA

Metsätoiminnan teemat vaihtuvat kuukausittain vuodenajat huomioiden. Ohjelmassa voi olla luonnon erilaiset kasvit, marjat, eläimet sekä linnut, vapaata leikkiä unohtamatta. Päivien aikana saatetaan tutkia luonnon eri elementtejä; esimerkiksi kun on puhuttu maasta, maastosta on etsitty graniittia, vedestä puhuttaessa on tutkittu järvivettä ja ilmaa käsitellessä on testattu tuulenvoimakkuutta. Metsäpäivinä on puhuttu myös muuttolinnuista ja on metsän eläinten kunniaksi vietetty pikkujoulujakin kuuman mehun äärellä.



Lapsilta kysyttäessä parasta metsäviikoissa oli juuri haastatteluhetkellä kaatuneen puun hakkaaminen. Lisäksi kaikenlainen kiipeily, majan rakentaminen ja marjojen syöminen on ollut kivaa. 
Lasten marjatietous onkin erinomaista. He ovat nähneet mustikan ja puolukan lisäksi juolukoita, variksenmarjoja ja vadelmia. Päiväkodin keittäjä on tehnyt piirakkaa lasten poimimista marjoista välipalaksi. Myös eläimiä on kohdattu. Erityisesti kyykäärmeet ovat jääneet mieleen, oravan ja erilaisten lintujen ohella. Lapset tietävät myös luonnossa liikkumisen sääntöjä ja osaavat heti kertoa, mitä metsässä ei saa tehdä eli repiä eläviä kasveja ja mennä kauaksi aikuisesta. Metsäretkellä lapsilla on mukana oma reppu, jossa on juomapullo, istuinalusta ja vaihtovaatteet. Aikuiset kantavat ruoan rinkoissa retkipaikalle. Mukana on lämpimän ruoan lisäksi juomat, leipää ja ravitsevat välipalat.

YMPÄRISTÖTIETOUS JA MOTORIIKKA KEHITTYVÄT

Päiväkodin yrittäjä Häggblom on huomannut, että lapset ovat metsäpäivinä innostuneita kaikesta näkemästään; elävistä kasveista, eläinten jättämistä merkeistä ja ylipäänsä kaikesta mahdollisesta luontoon liittyvästä. Lasten tiedonhalu on valtava. Usein ei riitäkään, että kerrotaan vaikkapa naavan nimi, vaan pitää osata selittää, miksi sitä kasvaa puissa ja miksi jotkut kasvit tai puut elävät eri paikoissa paremmin kuin toisissa. Metsässä puhutaan paljon myös jäkälistä, kivistä, eläimistä ja kasveista. Tämän lisäksi ympäristö- ja hyvinvointikysymykset ovat nousseet esille.




Häggblom toteaakin, että metsäviikoilla lasten luontotietous karttuu monipuoliseksi, motoriikka kehittyy ja omakin päivä tuntuu hyvältä. Haggblom sanoo, että parasta on se, että saa jutella lasten kanssa ja elää juuri siinä hetkessä. Päivien aikana opitaan luontotiedon lisäksi omia rajoja, mitä voi tehdä ja mitä ei kannata/saa tehdä. Lisäksi eskarilaiset ovat päässeet harjoittelemaan kirjaimia, numeroita ja luontotietoutta piirtämällä hiekkaan kirjaimia, etsimällä maastosta oikean määrän vaikkapa kiviä ja etsimällä juuri tiettyä kasvia ympäristöstä.

PÄIVÄKOTIARKI TOIMII LUONNOSSA JA ON TÄYDELLISTÄ HETKESSÄ ELÄMISTÄ

Vihreä Willa osoittaa, että päiväkotiarki toimii myös metsässä. Tarvitaan vain säänmukaiset varusteet, tarvittaessa kerrospukeutumista ja vedenpitävyyttä päästä varpaisiin. Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna tusina lapsia osaa sekä liikkua että syödä luonnossa. Luontoreittien varrella olevat huussit ovat myös tulleet tutuksi eikä puskakaan ole vieras hädän yllättäessä.


Päiväkoti Vihreä Willa on Green Caren näkökulmasta alansa esimerkillinen tapaus. Jokainen lapsi pääsee säännöllisesti kerran kuussa metsäretkeilemään melkein koko hoitopäiväksi yhden viikon ajan. Ohjaajina ovat kasvatuksen ammattilaiset ja toiminta tukee se fyysistä että psyykkistä kehitystä. Vihreä Willa onkin esimerkki siitä, että päiväkotitoiminnan voi siirtää luontoon. Lupa-asioiden ollessa kunnossa, metsäpäivistä syntyy luonnollinen osa lapsen arkea. Päiväkodin lasten vanhemmilta ja ulkopuolisilta saatu runsas positiivinen palaute antaa myös eväitä työhön. Uskon, että kokonaisuutta ajatellen metsäpäivät ovat sekä lapsille että aikuisille rauhallisempia ja meluttomampia. Oletan, että lapsen ja aikuisen välisen kontakti on myös metsässä syvempää kuin sisätiloissa. Luonnon voimaannuttavan vaikutuksen lisäksi ainakin lasten luontosuhde ja ympäristötietous kasvavat sekä lasten perheet saa kuulla hienoja tarinoita kotiin vietyjen luontoterveisten kautta.



11.11.2016

Green Carea osaksi kasvatusta


Green Carea osaksi kasvatusta
Teksti ja kuvat Maarit Aho

Muistatko sanonnan luonto kasvattaa? Miten on, tänä päivänä, kasvattaako luonto meitä? Luonnon merkitys on ainakin muuttunut. Esimerkkinä kotiviljely. Nykyaikana ei enää ole niin suurta merkitystä, jos se oma pieni kasvimaalla kasvava porkkana- tai perunarivi ei tuottaisikaan runsasta satoa. Vuoden ruokatarpeet ei enää ole kotiviljelyn päätarkoitus. Päällimmäisenä on ilo maan muokkaamisesta, kylvämisestä ja taimien hoitamisesta sekä lopulta oman työn hedelmistä tuoreine ruokatarvikkeineen.

Luonnon merkitys muuttuukin yhä jatkuvasti. Mitä se merkitsee tuleville sukupolville? Nyt osa meistä kiinnittää yhä enemmän huomiota luonnon mahdollisuuteen ihmisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun lisäämisen lähteenä. Voisimmeko kenties kehitellä tätä ajatusta myös ihmistaimen kasvattamisessa, kotona ja koulussa. Ympäriltämme löytyykin jo kasvatuksen ammattilaisia, jotka käyttävät arjen työssään luontolähtöisiä menetelmiä ja siten vahvistavat myös luontosuhteen syntymistä tuleville sukupolville.

Tässä juttusarjassa esittelen kolme esimerkkiä, joissa luonto on esillä kasvatusarjessa.

OSA 1/3 Peruskoulu

Keski-Nurmon koulu - kun annat lapsen mielikuvitukselle siivet, siitä voi syntyä kokonainen risukylä


Oppilaat keräsivät alueelta risuja ja keppejä ja alkoivat tekemään majoja. Materiaali loppui ja opettajat ajattelivat, että risuja pitäisi saada jostain lisää. Vanhemmat innostuivat asiasta ja toivat koulun pihalle peräkärryllisen lisää rakennusmateriaalia. Nyt risujen ja oksien tuonti toimii periaatteella että, joku vanhemmista ottaa yhteyttä voiko tuoda majamateriaaleja.”

Tämä on hyvä esimerkki lasten luontaisesta kekseliäisyydestä ja kiinnostuksesta luonnon antamiin mahdollisuuksiin, jos vain aikuiset antavat siihen luvan. Tätä voidaan myös pitää esimerkkinä Green Caren teemojen tuomisesta kouluympäristöön, vaikkei näin tapahtumaketjun alussa ajateltukaan ja ehkä ei nytkään. Se ei kuitenkaan ole tämän esimerkin tarkoitus, vaan se, että koulussa  

*otetaan ympäröivä luonto ja luonnonmateriaalit aktiivisesti käyttöön sekä väli- että oppitunneilla,

*mukaan liittyy vahvasti toiminnallisuus, mikä edesauttaa fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia,

*toiminta lisää koululaisten sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä koulun sisällä sekä koulun ja kodin välillä. 


Luonnon hyödyntäminen aktiivisesti toimintakenttänä sekä  myös itse toiminnallisuus ja sosiaalisuuden lisääntyminen yhdistettynä yhteisöllisyyteen ovat oleellinen osa Green Carea. Green Caressa korostetaankin luonnon tavoitteellista hyödyntämistä hyvinvoinnin lähteenä.


Risukyläilyä ja metsäparkouria


Keski-Nurmon koulussa on reilut 120 alakoululaista. Koulu syntyi, kun kaksi alueen kyläkoulua yhdistettiin yhdeksi uudeksi kouluksi. Alueella on uudet rakennukset, jossa toimii koulun lisäksi päiväkoti. Piha-alueen ympäristön vihreys hienoine kuusineen, kivineen ja joesta kantautuvine rauhoittavine äänineen, antaa jo itsessään puitteet luontoyhteyden syntymiselle. Kuusien alle on rakennettu risumajoja yhteensä reilu tusina, osa pienempiä ja muutama isompi. Materiaaleina on käytetty rankoja, oksia, risuja, kiviä. Samalla alueella on myös puiden lomassa kulkeva pyöräilyrata. 

Joukko pyöräparkour- ja keulimistaitoisia 6.-luokkalaisia poikia järjestivät metsässä pyöräilynäytöksen. Pojista näkee, että taitoa on hiottu, sillä kaikki ovat taitavia keulimaan ja menemään maastossa risujen ja kivien välissä. Pojat kertovat pitävänsä mahdollisuudesta käyttää pyöriä koulun alueella. Puiden ja kivien lomassa ajaminen on heistä sopivan haastavaa, eikä vahinkoja ole sattunut.  

Myös muiden oppilaiden mielestä metsäparkour pyörällä ja jalan sekä metsähippa ja -piilo ovat hauskoja. Metsässä pyöräily tapahtuu kuitenkin opettajan luvalla erikoispäivinä, jolloin oppilaat kiertävät oman tasonsa mukaisia reittejä koulun alueella joko pyörällä tai jalan. Yhdestä kierroksesta saa aina leiman omaan parkourpassiinsa. 

Luontoarvostus näkyy arjessa ja erikoispäivinä

Koulun opettajalta ja oppilailta kysyttäessä esille nousevat maaseutukoulun positiivinen ilmapiiri sekä alueen yhteisöllisyys voimavarana, joka näkyy paitsi yhteishenkenä myös toiminallisuutena. Ympäristön luontoa hyödynnetään niin välitunneilla kuin oppitunneilla ahkerasti.

Etenkin kevään alkaessa oppitunteja pidetään myös pihalla. Erityisesti ympäristöopin ja luonnontiedon tunneilla liikutaan tien toisella puolella olevassa luonnonmetsässä. Myös liikunnan, matematiikan ja äidinkielen tunneilla ollaan usein pihalla. Kuvaamataiteen tunneilla voidaan metsässä tehdä taideteoksia maasta löytyvistä materiaaleista sekä piirtää mallista piirroksia. Kerran viikossa pidettävä kirjastotunti antaa myös mahdollisuuden pihalla lukemiseenOppilaat kertovat pitävänsä välipalojen syömisretkistä metsässä. Lisäksi luonnossa pidetyillä tunneilla oppii paremmin, saa happea ja saa olla kavereiden kanssa. Talvella on kiva leikkiä lumikasoissa, joissa voi myös parkourata, rakentaa taideteoksia ja liukumäkiä. Pihalla näkee myös eläimiä, kuten oravia, harakoita ja muita lintuja ja alueella on havaittu vierailevan säännöllisesti myös kissa.
Välitunneilla perusaktiviteettimahdollisuuksien lisäksi suosittua on risumajojen rakentaminen sekä niissä leikkiminen. Oppilaat kertovat, että majoja rakentaa kaikki, nuoremmat kuitenkin enemmän ja 1.-2.-luokkalaiset eniten. Rakennusaineita on kiitettävästi, sillä oppilaiden vanhemmat tuovat koululle materiaaleja. Majoja rakennetaan kaikesta, mitä pihalta löytyy; risuista, rangoista, mudasta, savesta, kivistä. Oppilaiden mielestä majojen rakentaminen on kivaa, kun saa rakentaa yhdessä ja kuulee luonnonääniä. Lisäksi on kivaa, kun on puita. Rakentamisen lisäksi majoissa myös leikitään kauppaa myymällä itse tehtyjä asioita, kuten jousipyssyjä, onkia ym. kaikkea, mitä ikinä keksiikin tai löytää pihalta. Myös opettaja on huomannut, että majojen rakentaminen näkyy oppilaissa innostuneisuutena, kun välitunneilla on mielekästä tekemistä ja aika kuluu. Lisäksi samalla opitaan yhteistyötaitoja ja sääntöjä.
 
Keski-Nurmon koululla ympäröivä luonto otetaan esille myös erikoisteemapäivinä. Metsäparkourpäivien lisäksi koulu on järjestänyt Ihmeiden metsäseikkailupäivän. Tällöin oppilaat tekivät maastoon radan, jossa oli luonnonmateriaaleista tehtyjä taideteospisteitä ja löytyi reitiltä muutama peikkopoikakin onkimasta. Tapahtuman vieraina olivat saman pihapiirin päiväkoti- ja eskariryhmät. Näiden lisäksi 6.-luokkalaiset ovat saaneet tutustua Kouran metsästysseuran toimintaan, jolloin ryhmä pääsee kokemaan luonnossa liikkumistaitoja sekä paistamaan makkaraa.

Luonto on osa monen koulun arkea, mutta voisiko sitä kehittää Green Careksi?


Keski-Nurmon koulun aktiivisuus luonnon hyödyntämiseen välitunneilla ja kasvatuksessa ei varmasti ole ainoa esimerkki Etelä-Pohjanmaan alueelta. Luonto on osa monen koulun perusarkea, eikä sitä sen enempää korosteta. Kysymys kuuluukin, olisiko Etelä-Pohjanmaalla peruskouluja, jotka ottaisivat Green Caren toimintaansa aktiivisemmin, opetussuunnitelmatasolla, sillä myös koulussa luonto voidaan muodostaa osaksi toimintaa antaen kasvatuksellisten näkökulmien lisäksi sekä voimavaroja että hyvinvointia niin koululaisille kuin heitä opettaville aikuisillekin.

 

Kirjoitus on osa Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hanketta.