Green Carea osaksi kasvatusta
Teksti ja kuvat Maarit Aho
Muistatko sanonnan luonto kasvattaa?
Miten on, tänä päivänä, kasvattaako luonto meitä? Luonnon merkitys on ainakin
muuttunut. Esimerkkinä kotiviljely. Nykyaikana ei enää ole niin suurta
merkitystä, jos se oma pieni kasvimaalla kasvava porkkana- tai perunarivi ei
tuottaisikaan runsasta satoa. Vuoden ruokatarpeet ei enää ole kotiviljelyn päätarkoitus.
Päällimmäisenä on ilo maan muokkaamisesta, kylvämisestä ja taimien hoitamisesta
sekä lopulta oman työn hedelmistä tuoreine ruokatarvikkeineen.
Luonnon merkitys muuttuukin yhä jatkuvasti. Mitä se merkitsee tuleville sukupolville? Nyt osa meistä kiinnittää yhä enemmän huomiota luonnon mahdollisuuteen ihmisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun lisäämisen lähteenä. Voisimmeko kenties kehitellä tätä ajatusta myös ihmistaimen kasvattamisessa, kotona ja koulussa. Ympäriltämme löytyykin jo kasvatuksen ammattilaisia, jotka käyttävät arjen työssään luontolähtöisiä menetelmiä ja siten vahvistavat myös luontosuhteen syntymistä tuleville sukupolville.
Tässä juttusarjassa esittelen kolme esimerkkiä, joissa luonto on esillä kasvatusarjessa.
OSA 1/3 Peruskoulu
Keski-Nurmon koulu - kun annat lapsen mielikuvitukselle siivet, siitä voi syntyä kokonainen risukylä
”Oppilaat keräsivät alueelta risuja ja keppejä ja alkoivat tekemään majoja. Materiaali loppui ja opettajat ajattelivat, että risuja pitäisi saada jostain lisää. Vanhemmat innostuivat asiasta ja toivat koulun pihalle peräkärryllisen lisää rakennusmateriaalia. Nyt risujen ja oksien tuonti toimii periaatteella että, joku vanhemmista ottaa yhteyttä voiko tuoda majamateriaaleja.”
Tämä on hyvä esimerkki lasten luontaisesta kekseliäisyydestä ja kiinnostuksesta luonnon antamiin mahdollisuuksiin, jos vain aikuiset antavat siihen luvan. Tätä voidaan myös pitää esimerkkinä Green Caren teemojen tuomisesta kouluympäristöön, vaikkei näin tapahtumaketjun alussa ajateltukaan ja ehkä ei nytkään. Se ei kuitenkaan ole tämän esimerkin tarkoitus, vaan se, että koulussa
*otetaan ympäröivä luonto ja luonnonmateriaalit aktiivisesti käyttöön sekä väli- että oppitunneilla,
*mukaan liittyy vahvasti toiminnallisuus, mikä edesauttaa fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia,
*toiminta lisää koululaisten sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä koulun sisällä sekä koulun ja kodin välillä.
Luonnon hyödyntäminen aktiivisesti toimintakenttänä sekä myös itse toiminnallisuus ja sosiaalisuuden lisääntyminen yhdistettynä yhteisöllisyyteen ovat oleellinen osa Green Carea. Green Caressa korostetaankin luonnon tavoitteellista hyödyntämistä hyvinvoinnin lähteenä.
Risukyläilyä ja metsäparkouria
Keski-Nurmon
koulussa on reilut 120 alakoululaista. Koulu syntyi, kun kaksi alueen
kyläkoulua yhdistettiin yhdeksi uudeksi kouluksi. Alueella on uudet
rakennukset, jossa toimii koulun lisäksi päiväkoti. Piha-alueen ympäristön
vihreys hienoine kuusineen, kivineen ja joesta kantautuvine rauhoittavine
äänineen, antaa jo itsessään puitteet luontoyhteyden syntymiselle. Kuusien alle
on rakennettu risumajoja yhteensä reilu tusina, osa pienempiä ja muutama
isompi. Materiaaleina on käytetty rankoja, oksia, risuja, kiviä. Samalla
alueella on myös puiden lomassa kulkeva pyöräilyrata. 
Joukko
pyöräparkour- ja keulimistaitoisia 6.-luokkalaisia poikia järjestivät metsässä
pyöräilynäytöksen. Pojista näkee, että taitoa on hiottu, sillä kaikki ovat
taitavia keulimaan ja menemään maastossa risujen ja kivien välissä. Pojat
kertovat pitävänsä mahdollisuudesta käyttää pyöriä koulun alueella. Puiden ja
kivien lomassa ajaminen on heistä sopivan haastavaa, eikä vahinkoja ole sattunut.
Myös muiden oppilaiden mielestä metsäparkour pyörällä ja jalan sekä metsähippa ja -piilo ovat hauskoja. Metsässä pyöräily tapahtuu kuitenkin opettajan luvalla erikoispäivinä, jolloin oppilaat kiertävät oman tasonsa mukaisia reittejä koulun alueella joko pyörällä tai jalan. Yhdestä kierroksesta saa aina leiman omaan parkourpassiinsa.
Luontoarvostus näkyy arjessa ja erikoispäivinä
Koulun opettajalta ja oppilailta kysyttäessä esille nousevat
maaseutukoulun positiivinen ilmapiiri sekä alueen yhteisöllisyys voimavarana,
joka näkyy paitsi yhteishenkenä myös toiminallisuutena. Ympäristön luontoa
hyödynnetään niin välitunneilla kuin oppitunneilla ahkerasti.
Etenkin kevään alkaessa oppitunteja pidetään myös pihalla. Erityisesti ympäristöopin ja luonnontiedon tunneilla liikutaan tien toisella puolella olevassa luonnonmetsässä. Myös liikunnan, matematiikan ja äidinkielen tunneilla ollaan usein pihalla. Kuvaamataiteen tunneilla voidaan metsässä tehdä taideteoksia maasta löytyvistä materiaaleista sekä piirtää mallista piirroksia. Kerran viikossa pidettävä kirjastotunti antaa myös mahdollisuuden pihalla lukemiseen. Oppilaat kertovat pitävänsä välipalojen syömisretkistä metsässä. Lisäksi luonnossa pidetyillä tunneilla oppii paremmin, saa happea ja saa olla kavereiden kanssa. Talvella on kiva leikkiä lumikasoissa, joissa voi myös parkourata, rakentaa taideteoksia ja liukumäkiä. Pihalla näkee myös eläimiä, kuten oravia, harakoita ja muita lintuja ja alueella on havaittu vierailevan säännöllisesti myös kissa.
Etenkin kevään alkaessa oppitunteja pidetään myös pihalla. Erityisesti ympäristöopin ja luonnontiedon tunneilla liikutaan tien toisella puolella olevassa luonnonmetsässä. Myös liikunnan, matematiikan ja äidinkielen tunneilla ollaan usein pihalla. Kuvaamataiteen tunneilla voidaan metsässä tehdä taideteoksia maasta löytyvistä materiaaleista sekä piirtää mallista piirroksia. Kerran viikossa pidettävä kirjastotunti antaa myös mahdollisuuden pihalla lukemiseen. Oppilaat kertovat pitävänsä välipalojen syömisretkistä metsässä. Lisäksi luonnossa pidetyillä tunneilla oppii paremmin, saa happea ja saa olla kavereiden kanssa. Talvella on kiva leikkiä lumikasoissa, joissa voi myös parkourata, rakentaa taideteoksia ja liukumäkiä. Pihalla näkee myös eläimiä, kuten oravia, harakoita ja muita lintuja ja alueella on havaittu vierailevan säännöllisesti myös kissa.
Luonto on osa monen koulun arkea, mutta voisiko sitä kehittää Green Careksi?
